KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pienituloinen irtisanottava kärsii lama-aikana eniten

Rakennus- ja laivateollisuudessa lomautuksista ja irtisanomisista tuli taantuman myötä arkipäivää.

Rakennus- ja laivateollisuudessa lomautuksista ja irtisanomisista tuli taantuman myötä arkipäivää. Kuva: Aleksi Vienonen

UP/MIKA PELTONEN
19.3.2009 6.00
Fediverse-instanssi:

Työttömyys pitkittyy ja palkka putoaa

Potkut saanut palkansaaja ei uudelleen työllistyessään yllä välttämättä entiseen ansiotasoonsa. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Tomi Kyyrän ja tutkijan Ossi Korkeamäen mukaan etenkin laman aikaan irtisanottavien palkkatulot putoavat poikkeuksellisen rajusti ja pitkäksi aikaa.

Eniten tulotaso laskee pienituloisimmilla.

– Kun puhumme pienituloisista, he eivät välttämättä ole pienituloisimpia ennen irtisanomista vaan vasta sen jälkeen. Tässä pelissä Musta Pekka jää heikoiten pärjäävälle porukalle, Kyyrä sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hänen mukaansa tulotason aleneminen johtuu siitä, että irtisanottavien mahdollisuudet päästä takaisin työuralle ovat muita heikommat.

– Työttömyysjaksot ovat pidempiä ja jos työpaikka löytyykin, se on palkan kannalta huonompi. Myös uramahdollisuudet heikkenevät yleensä pitkäksi aikaa.

Onnekkaimmat
pärjäävät lamassakin

Kyyrä ja Korkeamäki arvioivat tutkimuksessaan irtisanomisten vaikutusta palkkatuloihin vertailemalla pieni- ja suurituloisia irtisanottuja sekä työpaikkansa säilyttäneitä keskenään.

Talous & Yhteiskunta -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa tutkijat toteavat, että voimakas tulojen putoaminen tarkoittaa myös suurituloisilla sitä, että irtisanotun on turha unelmoida tulotasosta, johon parhaiten ansaitsevat työpaikkansa säilyttäneet yltävät, vaikka hän työllistyisi suoraan uuteen työpaikkaan.

Kyyrän mukaan hyvinä aikoina onnekkain osa irtisanotuista pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin ne, joita ei irtisanota. He löytävät nopeasti uuden työpaikan ja saavat entisen tulotasona parissa vuodessa kiinni. Lama-aikana tällaista ei Kyyrän mukaan tapahdu.

Pienituloisilla suuri ja pitkäkestoinen tulojen putoaminen on Kyyran ja Korkeamäen mukaan luonteeltaan huolestuttavampi ilmiö kuin suurituloisilla.

– Se tarkoittaa, että monilla irtisanotuilla on suuria vaikeuksia palata työelämään. Siksi heidän ansiotulonsa jäävät työpaikan löytymisen jälkeenkin selvästi jälkeen jopa kaikkein pienituloisimpien työpaikkansa säilyttäneiden tuloista.

90-luvulla palkat
puolittuivat

Kyyrän mukaan lama-aikana irtisanottujen tuloerot työssä pysyneisiin verrattuna pysyivät heidän tutkimuksessaan vielä seitsemän vuotta irtisanomisten jälkeen.

– Erot ovat todella pitkäkestoisia.

Tutkijat siteeraavat Jukka Appelqvistin selvitystä, jonka mukaan 1990-luvun laman aikana irtisanottujen ansiot putosivat irtisanomista seuranneena vuonna 55–86 prosenttia. Vielä viisi vuotta irtisanomisen jälkeenkin tulot olivat 35–64 prosenttia työpaikkansa säilyttäneiden tuloja pienemmät.

Kyyrän ja Korkeamäen mukaan vuonna 1993 irtisanottujen joukossa nollatulot ja pienet palkkatulot yleistyivät voimakkaasti. Aiemmin noin 20 000 euroa vuodessa ansainneiden tulot putosivat suurella osalla alle 10 000 euroon.

Kyyra ja Korkeamäki tutkivat etenkin 1990-luvun alun laman vaikutuksia tulotasoon. Kyyran mukaan nykyisessä taantumassa seuraukset voivat olla samanlaiset.

– 90-luvulla tuotanto tippui muutamassa vuodessa tosi paljon, mutta kasvoi pian sen jälkeen voimakkaasti.

Kyyra arvelee, että nykyisestä taantumasta kukaan ei voi sanoa, seuraako tästä samaa kuin edellisestä lamasta.

– 90-luvulla markka devalvoitui ja vientiteollisuus alkoi vetää. Euro-aikana devalvaatiosta ei ole apua, kun kansainvälinen talous tökkii.

Voiko tästä talouskriisistä tulla pahempi kuin 90-luvun lamasta?

– On se mahdollista, jos tästä tulee pitkä kansainvälinen taantuma. Jos nyt menee työpaikka alta, se näkyy palkkatuloissa vielä monta vuotta

Kyyrän mukaan irtisanomisen vaikutus palkkaan voi olla seitsemää vuotta pitempikin, jos talous ei elvy.

Hänen mukaansa esimerkiksi Japani juuttui takavuosina pitkässä lamassaan nollakasvuun pitkäksi aikaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viikinkiaapaa puolustettiin mielenosoituksessa lauantaina. Kansanedustaja Pia Lohikosken mukaan kaivoksen perustaminen alueelle olisi silkkaa järjettömyyttä.

Kaivostoiminnan ehtoja kiristettävä – ”Ei nykyisellään riitä suojaamaan luontoa”

Nyt tarvitaan kaikki mahdolliset voimat kaatamaan tämä oikeistovalta. Suomen itsenäisen historian oikeistolaisimman hallituksen politiikka on ollut niin järkyttävää työssä käyville ja pienituloisille ihmisille, että haluan omalta osaltani tehdä kaikkeni, että ensi keväänä suunta muuttuu, perusteli Paavo Arhinmäki ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa Ilta-Sanomille.

Miksi tyytyä yhteen? Arhinmäen ehdokkuus eduskuntavaaleissa petaa vasemmistoliitolle erinomaiset mahdollisuudet jättipottiin Helsingissä

Datakeskusten työolosuhteista on kerrottu julkisuuteen viime aikoina. Kuvassa on Googlen datakeskuksen laajennustyömaa Haminassa.

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

Laura Meriluoto

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

Uusimmat

Viikinkiaapaa puolustettiin mielenosoituksessa lauantaina. Kansanedustaja Pia Lohikosken mukaan kaivoksen perustaminen alueelle olisi silkkaa järjettömyyttä.

Kaivostoiminnan ehtoja kiristettävä – ”Ei nykyisellään riitä suojaamaan luontoa”

Nyt tarvitaan kaikki mahdolliset voimat kaatamaan tämä oikeistovalta. Suomen itsenäisen historian oikeistolaisimman hallituksen politiikka on ollut niin järkyttävää työssä käyville ja pienituloisille ihmisille, että haluan omalta osaltani tehdä kaikkeni, että ensi keväänä suunta muuttuu, perusteli Paavo Arhinmäki ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa Ilta-Sanomille.

Miksi tyytyä yhteen? Arhinmäen ehdokkuus eduskuntavaaleissa petaa vasemmistoliitolle erinomaiset mahdollisuudet jättipottiin Helsingissä

”Tyttöihin ei kosketa” -iskulauseella varustettu kyltti Limassa syyskuussa 2025 järjestetyssä mielenosoituksessa.

Äideiksi pakotetut – Joka vuosi sadat alle 14-vuotiaat perulaistytöt saavat lapsen

Kale Puonti kuvaa poliisin tietolähdetoimintaa Ilmiantajassa tavalla, josta välittyy kitkeryys Jari Aarnion tapauksen jälkeen uusittuja sääntöjä kohtaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
03

Saako ihminen lentää? ”Aika harva lopulta saa”

 
04

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 
05

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tilastojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta vähentyi Kuubassa – Tutkijan mielestä luvut johtavat harhaan

27.09.2026

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

26.09.2026

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

26.09.2026

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

26.09.2026

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

25.09.2026

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

25.09.2026

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

24.09.2026

Pia Lohikoski: Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä

24.09.2026

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

24.09.2026

Mai Kivelä: Ympäristöllä Suomessa krooninen rahoitusvaje

24.09.2026

Vaalit ratkaisevat työelämän laadun, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja

24.09.2026

Jessi Jokelainen: Oikeisto uskoo heikoimmassa asemassa olevilla olevan jo tarpeeksi

24.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset