Valko-Venäjän diktaattorista presidentti Aleksander Lukasenkosta näyttää tulleen Euroopan unionin lemmikki. Lukasenko on havainnut, ettei unionilla ole selkeää suuntaa. Siksi hän itse jatkaa soutamisen ja huopaamisen politiikkaansa ilman, että saisi rangaistuksen törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta, josta vastustajat häntä syyttävät.
Viime sunnuntaina Valko-Venäjän puolalaisten liitto valitsi puheenjohtajakseen ylivoimaisella äänten enemmistöllä Angelika Borysin, vaikka etukäteen ei ollut varmaa hyväksyykö Lukasenko yleensä kokouksen pitämisen. Stalinin leireillä koulutusta saaneet Valko-Venäjän puolalaiset eivät säikähtäneet diktaattoria ja saivat pitää kokouksensa ilman pahempia välikohtauksia.
Palkintokin kokouksen pitämisen sallimisesta on Lukasenkolle tiedossa. Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski on luvannut, että Lukasenko kutsutaan 7. toukokuuta idän kumppanuuden avajaiskokoukseen Prahassa. Valko-Venäjän opposition mielestä Euroopan unioni voi lopettaa puhumisen ihmisoikeuksien puolustamisesta, jos Lukasenko ilmestyy paikalle.
EU:n mukaan Valko-Venäjän puolalaisen vähemmistön oikeuksien kunnioittaminen on Lukasenkolle demokratian testi. Puolan johtajat käyvät innokkaasti pussailemassa ja ihailemassa kaunista puolalaisen vähemmistön johtajaa Angelika Borysta, mutta eivät Lukshenkoa lepyttääkseen suostu tapaamaan presidenttiä vastustavan opposition edustajia, koska oppositio ei näe mieltä diktaattorin jatkuvassa palkitsemisessa.
Lukasenkolle kuitenkin todellinen näyttö demokratiasta olisi vastustajan suvaitseminen.
Solana tuotti
pettymyksen
Eurooppalaisen Valko-Venäjä-kampanjan koordinaattori Andrei Sannikov sanoo, että Euroopan unionin politiikka on helpottanut Lukasenkon pysymistä vallassa. Samaa mieltä on Valko-Venäjän viime presidentinvaaleissa Lukashenkon kanssa kilpaillut Alyaksandr Kazulin, joka ehkä pahemmin kuin kukaan muu on kokenut Lukasenkon terrorin.
Presidentti passitti hänet vuosiksi vankilaan ja vapautti viime vuonna EU:n mieliksi.
Liettualaiselle portaalille Delfille antamassa haastattelussa Kazulin sanoo, että Euroopalla on dilemma: auttaako kansaa vai hallitusta. Kazulinin mielestä Puola ja Saksa toimivat epämoraalisesti tukemalla EU:n niin sanottua vuoropuhelua Valko-Venäjän johdon kanssa.
Sannikovin mielestä 90 prosenttia Valko-Venäjän oppositiosta kannattaa vuoropuhelua Valko-Venäjän johdon ja EU:n välillä, mutta ei koe, että tästä puuhasta on kansalle hyötyä. Euroopan unionin johtajat, kuten Javier Solana vierailevat Valko-Venäjällä ja Lukashenko tuntee itsensä tärkeäksi. Hän on kuitenkin teettänyt vieraita varten Potemkin kulissit, jotka näyttävät todellisuuden valheellisena.
Solanan Valko-Venäjän vierailun aikana maassa oli menossa oppositionajojahti. Vieraalle kehuttiin muutaman poliittisen vangin, Kazulinin, Kimin ja Parsyukevichin vapauttamista, mutta ei mainittu, että samaan aikaan tilalle tuotiin uusia poliittisia vankeja. Kehuttiin, että kaksi oppositiolehteä on saanut julkaisuoikeudet, mutta ei mainittu että 13 oppositiolehteä on kielletty.
Vuoropuhelua Solanan ja tavallisten kansalaisten välillä ei syntynyt eikä EU:n johtaja saanut todellista tietoa maan oloista. Kazulinin mukaan järjestelmässä ei aikoihin ole tapahtunut periaatteellisia muutoksia. Muutokset ovat olleet yksittäisiä, jollaisten ei Kazulinin mielestä piitäsi EU:lle riittää. Kazulin ennustaa Valko-Venäjällä talouskriisistä yhteiskunnallisia levottomuuksia. Hänen mielestään nyt EU voisi talouspakotteilla saada Lukasenkon polvilleen.
Harjoittamalla vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa EU:ssa uskotaan, että Valko-Venäjä pystyy itsenäistymään Venäjästä, josta riippuvuus on maalle uhka. Näyttää kuitenkin siltä, että Lukasenko tyhjillä lupauksillaan tyydyttää EU:n niin, että voi sen jälkeen tehdä jopa unionin turvallisuudelle vaarallista sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa.
Idänkumppanuus-
ohjelma epäilyttää
Euroopan unionin naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari Benita Ferrero Waldner pitää idän kumppanuutta erittäin tärkeänä uudessa strategisessa tilanteessa Euroopan unionille. Valko-Venäjän oppositiossa tähän ohjelmaan suhtaudutaan skeptisesti, sillä siihen on liian vähän rahaa.
Koko ohjelman tärkein anti saattaa olla Lukasenkon tuominen näytteille Prahaan. Oppositio epäilee kumppanuutta myös siksi, että Venäjä ilmoittaa tukevansa sitä kuten muutakin Valko-Venäjän yhteistyötä EU:n kanssa. Oppositiossa ilmeisesti pelätään, että vastapainoksi yhteistyölle EU:n kanssa Venäjä voi tehdä Valko-Venäjälle lähes mitä tahansa. Potemkinin kulissit on venäläinen keksintö.
Lukashenkon osallistuminen Prahan kokoukseen ei kuitenkaan ole varmaa, vaan se riippuu presidentin kiltteydestä.
Idänkumppanuusohjelman puuhamaita ovat Ruotsi ja Puola ja siihen osallistuvat Ukraina, Moldavia, Georgia, Armenia, Azerbaidzan.
Puolan ulkoministeri Jaroslaw Sikorski toivoo Valko-Venäjän osallistumista kumppanuusohjelmaan. Kaikki maat eivät kuitenkaan suhtaudu Valko-Venäjän osallistumiseen varauksettoman myönteisesti. Esimerkiksi Hollanissa epäillään, että Valko-Venäjä ei toteuta EU-mailta vaadittavia kriteerejä ihmisoikeuksien suhteen. Valko-Venäjän oppositiosta Hollanti on löytänyt tukijan.
uutiskirje 
