Vauvan kaltoinkohtelu on aina hätämerkki perheen voimavarojen ja keinojen hiipumisesta. Usein taustalla on pitkään jatkuneita äidin ja perheen vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia. Riskivanhemmat ovat voineet itsekin kokea lapsena vastaavanlaista kaltoinkohtelua.
Vauvojen kaltoinkohtelu on usein hoidon laiminlyöntiä, mutta se voi olla myös vauvan jättämistä tai henkistä, jopa ruumiillista väkivaltaa. Vauvojen pahoinpitelyistä ilmeisen suuri osa jää kotien seinien sisälle, eikä tule koskaan tilastoiduksi. Sen vuoksi pahoinpitelyjen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan epäilyt vauvojen pahoinpitelyistä kolminkertaistuivat vuosien 2004 ja 2006 välillä.
Ensi- ja turvakotien liitolla on käynnissä Vauvana elämä alkaa -projekti, jonka avulla kiinnitetään huomiota haavoittuvissa oloissa elävien vauvaperheiden ja vauvojen tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa.
Projektipäällikkö Erja Lohtander kertoo, että tässä tarkoituksessa järjestetään muun muassa koulutuspäiviä kaltoinkohtelun tunnistamiseksi. Jyväskylässä tällaiseen tilaisuuteen osallistui keskiviikkona yli 160 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.
Kaltoinkohtelun tunnistaminen on Lohtandernin mukaan ensimmäinen askel siihen, että tilanteeseen voidaan puuttua ja että vauvaa sekä perhettä voidaan auttaa. Kaltoinkohtelun tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa.
Usein äidit tulevat ensikoteihinkin esimerkiksi puutteellisten arjen taitojen vuoksi ja vauvan huono kohtelu tulee ilmi vasta hoidon kuluessa.
Ohjaaja Erika Murtomäki Keski-Suomen ensi- ja turvakodista kertoo, että kaltoinkohtelu voi näkyä vauvassa hyvin monin eri tavoin.
– Vauvan kehitys saattaa olla viivästynyt. Vauvat saattavat olla ilmeettömiä, poissaolevia ja heihin on vaikea saada katsekontaktia. Vauva voi hakea huomiota niin, että kenen syli tahansa kelpaa, itku voi olla äänetöntä, tai voi olla niinkin, ettei vauva enää jaksa reagoida, kun on joutunut pettymään liian monta kertaa siihen, ettei hänen itkuunsa ole vastattu. Myös hygienian puute näkyy vauvoissa, Murtomäki luettelee.
Vanhemmat voivat kohdella pientä lastaan kaltoin monella tavalla. Se voi näkyä perushoidon laiminlyömisenä: vaippaa ei ole vaihdettu tai vaihdetaan lian harvoin. Vanhempi voi olla suoraan aggressiivinen vauvaansa kohtaan tai sitten niin välinpitämätön, että omat tarpeet menevät vauvan tarpeiden edelle.
– Esimerkiksi tupakalle pitää päästä vaikka vauva olisi nälkäinen tai kakat housussa, Murtomäki kertoo.
Vanhempien ongelmat
moninaistuneet
Ilkeyttään äidit ja isät eivät pienokaistaan kaltoin kohtele.
– Vanhempien ongelmat ovat moninaistuneet. Turvakotien asiakasperheiden vanhemmilla on usein jo omassa elämänhistoriassaan väkivaltakokemuksia, mielenterveyden ongelmia ja päihdeongelmia. Samanaikaisesti voi olla moniakin vaikeuksia yhtä aikaa, kun vielä vauva on tulossa perheeseen. Silloin on tärkeää, että heti alkuvaiheessa, vauvan syntyessä, perhe saa ympärivuorokautisesti tukea, Erja Lohtander sanoo.
Varhaisen avun turvaamiseksi tarvitaan Lohtanderin mukaan eri tahojen yhteistyötä.
– On tärkeää, että perheet tavoitetaan riittävän varhain hoidon piiriin. Meillä on hyvät neuvolaverkostot, ja kaikki perheet käyvät neuvolassa. Meillä on myös hyvin koulutetut terveydenhoitajat. On todella tärkeää, ettei näistä resursseista nipistetä, vaikka sitten olosuhteet tiukkenisivatkin yhteiskunnassa.
n
Ensikoti
Ensi- ja turvakotien liitto on lastensuojelujärjestö, joka tukee vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä, sekä ehkäisee perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.
Ensikotityö on laitoksessa vauvaperheen kanssa tehtävää lastensuojelutyötä.
Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille turvapaikaksi.
Liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät Suomessa yhtätoista ensikotia seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Rovaniemi, Oulu, Raahe, Tampere, Turku ja Vaasa. Viime vuonna niissä oli yhteensä 213 äitiä, 47 isää ja 186 vauvaa.
Ensikotien hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet 20 prosenttia kahden viime vuoden aikana.
lehti 