Toimittajien tilastotaidoissa ei suuria puutteita

Tilastokeskuksen tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä pitää toimittajien tilastotaitoja keskimäärin hyvinä.

– Toki on joitain kohtia, joissa tilastojen käyttö ja tulkinta on hankalaa. Ja joskus käy niin, että joitain asioita jää huomaamatta.

Virheitä voi tulla niin tulkinnoissa kuin esittämisessäkin.

– Sudenkuoppa voi olla esimerkiksi graafinen esittäminen. Aika perusjuttu on se, että asia saadaan näyttämään ihan erilaiselta, kun muutetaan tai katkaistaan asteikkoja.

Myös kolmiulotteinen kuvio on silmälle haaste. Esimerkiksi niin sanotun piirakkamallin esittäminen kolmiulotteisena, ikään kuin kyljellään olevana kolikkona, hämää silmää ja muuttaa tulkintaa.

– Se on ihan havaintopsykologiaa.

Haparointia keskiluvuissa

– Tilastolliset käsitteet ovat luku sinänsä. On tärkeää tarkistaa, mistä tunnusluvusta on kyse. On aivan eri asia, puhutaanko vaikkapa aritmeettisesta keskiarvosta vai mediaanista. Aritmeettisesta keskiarvosta puhuttaessa yksikin iso havainto saattaa muuttaa olennaisesti tulosta. Mediaani eli suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo ei sen sijaan ole niin herkkä yksittäisten havaintojen vaikutuksille. Useimmiten tähän keskilukuproblematiikkaan törmää palkkauutisointien yhteydessä.

Mikkelän mukaan yksi haaste on myös varmistaa, että eri lähteistä otetut tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.

– Ettei verrata esimerkiksi eri maiden keskiarvopalkkoja ja mediaanipalkkoja keskenään tai eri tavoin rajattuja perusjoukkoa kuvaavia tilastoja keskenään.

Mikkelä muistuttaa, että tilasto on aina pelkistys ja kehottaa punnitsemaan, kuinka pitkälle siitä voidaan tehdä tulkintoja.

– Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti vaikkapa se, kuinka iso ja miten kerätty aineisto on. Onko se esimerkiksi nettikyselyn tulos vai systemaattinen otos suomalaisista.

Aineiston keruusta ja tilaston edustavuudesta olisi hyvä kertoa tilaston julkaisun yhteydessä ja Mikkelän mukaan useimmiten kerrotaankin.

– Tietysti voi miettiä uutisen informaatioarvoa, jos jutussa lukee suomalaisten olevan jotain mieltä, ja sitten seuraavassa lauseessa todetaan, että tulos perustuu sataan satunnaiseen vastaukseen sieltä tai täältä.

Varovaisuutta tulkintoihin

Yleisesti ottaen Mikkelä luottaa kuitenkin toimittajien ammattitaitoon.

– Aika hyvin käytetään myös asiantuntijoita tulkinta-apuna.

Syy-seuraussuhteita etsittäessä hän kuitenkin kehottaa olemaan hyvin kriittinen.

– Olen käyttänyt esimerkkiä, että onko jäätelönsyönnillä ja hukkumiskuolemilla syy-seuraussuhde, kun ne tilastojen mukaan lisääntyvät samaan aikaan.

Numerotiedon luku- ja käyttötaito onkin asiantuntijan lempiaihe.

– Tietoyhteiskunnassa kansalaisilla pitäisi olla tietyt perusteet hallussa, kuten mikä on prosentti tai keskiarvo. Kyky käyttää ja tulkita numerotietoa auttaa kansalaisia seuraamaan ajankohtaista keskustelua ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.