Sairaaloissa venytään jo liikaa
– Tässä ei ole enää mitään järkeä, sanoo Keski-Suomen keskussairaalan teho-osastola Jyväskylässä pian 16 vuotta työskennellyt sairaanhoitaja Kati Jetsu.
Työtahti sairaaloissa on Jetsun mukaan kiristynyt koko ajan. Hoitohenkilökunnan oletetaan venyvän aina vaan enemmän.
– Tehyn yksi sloganeita viime vuosina on ollut, että älä veny liikaa. Se on ihan oikein, mutta kun näkee, että työkaveri on hätää kärsimässä seuraavassa vuorossa, kun on liian paljon potilaita, liian paljon tekemistä ja liian vähän henkilökuntaa, niin me ollaan hyväsydämisiä ja jäädään sitten tuplavuoroon. Tuntuu siltä, että talo pysyy tällä hetkellä pystyssä vain sillä meidän venymisellä.
Jetsu suorastaan ihmettelee, ettei mitään suurempia potilasvahinkoja ole vielä sattunut. Jos jotain sattuu, niin kaikkensa venynyt henkilökunta nostetaan syytettyjen penkille.
– Jos virhe tapahtuu joudut selkä seinää vasten ja tiukataan, että miksi jäit, miksi teit töitä väsyneenä. Se on kakspiippuinen juttu. Varsinkin tuolla meidän osastolla vaaditaan koko ajan terävyyttä. Väsyneenä siellä voi tulla tosi kohtalokkaita virheitä.
Teho-osaston työ on Jetsun mukaan muuttunut niin, että aina vaan sairaampia ja vanhempia potilaita hoidetaan kalliissa tehohoidossa.
– Tehohoidon jälkeen heidät sitten oikeastaan heitetään pellolle, sillä perusterveydenhuoltoa on rokotettu niin paljon, että siellä ei pystytä tulemaan vastaan.
Myös ennaltaehkäisystä on viety voimavaroja.
– Esimerkiksi viime kesänä eräs keski-ikäinen rouva itki, ja pyyteli anteeksi, että hänen ainoa konstinsa saada psykiatrista hoitoa heinäkuussa oli ottaa lääkkeitä yliannostus ja joutua teho-osastolle ja sitä kautta päästä jonkunnäköiseen psykiatriseen hoitoon, kun kaikkialla oli lappu luukulla. Tämmöisiä tulee päivittäin vastaan.
Liika venyminen
vie sairaslomalle
Liiallinen talkoohenki alkaa Jetsun mukaan näkyä sekä lyhyinä että pitempinä sairauslomina.
– Jotkut sanookin, että niillä on 2691-alkuinen esto puhelimissa, että jos puhelu tulee sairaalalta päin, niin siihen ei vastata. Meidän on ensisijassa ajateltava omaa jaksamista, ja sehän on kaikkien muidenkin etu.
Mahdottomana Kati Jetsu pitää ajatusta, että henkilökunta vielä vaihtaisi lomarahat vapaaseen.
– Me tehdään töitä jatkuvasti alimiehitettynä. Siinä tapauksessa me tehtäisiin hommia vielä kahta enemmän alimiehitettynä, kun sijaisten saaminenkin on aivan nollissa. Ensi kesästäkin puuttuu tekijöitä.
Sijaisia jo
vaikea saada
Ylihoitaja Ilkka Pernu sanoo hoitohenkilöstön työllisyystilanteen muuttuneen viime laman jälkeen melkoisesti.
– Kun tulin taloon vuonna 1991, niin silloin ei ollut mitään ongelmaa saada kesäksi koulutettuja sairaanhoitajia sairaanhoitajien sijaisiksi. Vähitellen tilanne on mennyt sellaiseksi, että sairaanhoitajien sijaiseksi palkataan lähihoitajia, sairaanhoidon opiskelijoita tai ollaan kokonaan ilman.
Kati Jetsu mainitsee eläköitymisen lisäksi kaksi muuta syytä henkilöstöpulaan.
– Edellinen lama teki sen, että paljon ammattitaitoisia hoitajia lähti maailmalle. Naisihmiset tuppaavat perustamaan perheen, eivätkä sitten tule enää takaisin. Toinen ongelma on se, että 40 prosenttia koulutetusta terveydenhuollon henkilökunnasta katoaa muihin töihin.
Kati Jetsu ja Ilkka Pernu ovat Tehyn vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton ehdokkaina kevään liittokokous- ja valtuustovaaleissa. Heidän lisäkseen Keski-Suomesta ovat ehdokkaina myös perheterapeutti Jaakko Harju Jyväskylästä ja sairaanhoitaja Jukka Huisman Keuruulta.
lehti 