Jyväskylän kaupunki jatkaa aivan keskustan tuntumassa sijaitsevan Jyväsjärven hapetusta ja tarkkailua järven merkittävyyden, tilan sekä riskialttiuden vuoksi.
Kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan mielestä Jyväsjärvi on kaupunkilaisten kannalta yksi kaupungin keskeisimpiä virkistyskohteita. Sen vuoksi lautakunta varasi ympäristötoimen talousarvioon määrärahan järven veden laadun parantamiseen.
Viime vuosisadan alkupuolella Jyväsjärvi oli kaupunkilaisten uima- ja muussa virkistyskäytössä. Jyväsjärven jätevesikuormitus kasvoi kuitenkin tasaisesti 1900-luvun alusta aina 1970-luvulle asti kun sekä kasvavan kaupungin asumajätevedet että osa teollisuudenkin jätevesistä laskettiin puhdistamattomina järveen.
Jyväsjärven alimmista vesikerroksista loppui happi kokonaan 50- 60-lukujen vaihteessa ja mädälle kananmunalle haisseesta vedestä tuli uimakelvotonta. Järven tilanne parani kuitenkin nopeasti vuonna 1973 valmistuneen Nenäinniemen puhdistamon ansiosta.
Tehtaan velvoite päättyy
Jyväsjärven tekohengitystä hapettamalla on jatkettu vuodesta 1979 alkaen. Hapetusvelvoite sisältyi järveen laskevan Tourujoen varrella toimineen Kankaan paperitehtaan ympäristölupaan. Paperinvalmistus tehtaalla loppui viime vuonna ja tehtaan hapetusvelvoite päättyy tämän vuoden lopussa. Nykyisen hapetuksen ja seurannan kustannukset ovat olleet noin 25 000 euroa vuodessa.
Pitkään jatkuneen jätevesikuormituksen seurauksena järven pohjasedimenttiin on varastoutunut ravinteita, jotka vapautuvat hapettomissa oloissa aiheuttaen järven sisäistä kuormitusta. Hapettamisen tarkoituksena on pitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta riittävän korkeana, jotta sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä olisi mahdollisimman pieni.
Järven pohjan pysyessä hapellisena, siellä viihtyvät myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin parantaen siten edelleen pohjan tilaa.
Takaisin virkistyskäyttöön
Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan hapellista hajotustoimintaa ja sitä kautta estämään hapettomissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden, kuten rikkivedyn, metaanin ja ammoniumin syntymistä.
Puhdistustoimien ja hapettamisen ansiosta Jyväsjärvi on palannut virkistyskäyttöön. Eri puolilla järveä on muun muassa useampiakin vilkkaassa käytössä olevia uimarantoja ja myös järven kalat kelpaavat taas hyvin syötäviksi.
lehti 