”Uudet perusteet ovat askel parempaan”
Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot halutaan kiinteäksi osaksi koulun toimintaa ja perusopetusta. Näin pyritään parantamaan tiedottamista ja yhteistyötä koulun kanssa.
– Monin paikoin yhteys on jäänyt etäälle koulun arjesta, varsinkin jos kerhot pidetään muualla kuin koulun tiloissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen toteaa.
Elokuun alussa voimaan tulleissa aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa halutaan myös tasalaatuisuutta.
– Uusilla perusteilla tavoitellaan sitä, että toiminta olisi tasalaatuista joka kunnassa. Haluamme myös, että lapset ovat samanarvoisessa asemassa läpi Suomen. Tällä hetkellä niin ei ole, sanoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Riitta Rajala.
Aamu- ja iltapäivätoiminta tuli perusopetuslakiin vuonna 2004. Lain mukaan kunta voi hankkia tai järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa 1- ja 2 -luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille.
Toimintaa järjestetään lähes joka kunnassa. Vain seitsemässä Manner-Suomen kunnassa sitä ei ole. Rajalan mukaan seitsemän vuoden aikana useimmilla kunnilla on jo taito toiminnan järjestämisestä, mutta perusteet ovat ajan kuluessa jääneet jälkeen.
– Sisältöjen suhteen annetaan nyt aiempaa yksityiskohtaisemmat ohjeet. Iltapäivätoiminnan pitää olla laadukasta, ei mikään lasten säilöntäpaikka, Rajala painottaa.
Kaikki halukkaat eivät saa paikkaa
Uudet perusteet ovat askel positiivisempaan suuntaan, mutta kaikkea ne eivät ratkaise, sanoo Esa Iivonen.
Kunta saa edelleen päättää, järjestääkö se toimintaa ja missä laajuudessa. Tilaa ei riitä kaikille.
– Erityisesti tokaluokkalaisia jää toiminnan ulkopuolelle. Tänäkin vuonna esimerkiksi Helsingissä 700 kakkosluokkalaista ei saanut paikkaa, Iivonen kertoo.
Koululaisten jääminen toiminnan ulkopuolelle on suuri huolenaihe myös Opetushallituksessa.
– Se huolettaa, että kunta saa päättää toiminnan määrän ja laajuuden. Toiminta tulisi järjestää kaikille, jotka sitä hakevat. Kunnat kikkailevat etenkin kakkosluokkalaisten osallistumisella, Rajala kertoo.
Myös maksut voivat Iivosen mukaan pitää osan koululaisista kotona. Kunta saa laskuttaa kolmesta viikkotunnista 30 euroa kuukaudessa ja neljästä tunnista 80 euroa kuukaudessa.
– Pienituloiselle yksinhuoltajalle maksut voivat olla korkeita. Laissa on kirjattu, että maksusta on mahdollisuus saada alennusta tai vapautus, mutta ihmiset eivät tiedä sitä, koska kunnat eivät tiedota asiasta riittävästi.
uutiskirje 
