Outi Ojala liitoskeskustelusta:
Ojalan kommentti kertoo näkemyksestä, jota hän haluaa korostaa.
Helsinki kääntyy Vantaan puoleen kysymällä sen mielipidettä yhteisen yhdistymisselvityksen tekemisestä.
Helsingin lähestymisessä ei kyse Ojalan mukaan ole Helsingin yksipuolisesta toiminnasta, vaan Vantaalle osoitetusta yhteistyöesityksestä.
– Helsingin ei minusta pidä lähteä yksin tällaiseen selvitystyöhön. Siihen ei kaupunginvaltuuston asiasta hyväksymä ponsi velvoita. Kaupunginvaltuusto edellytti toivomusponnessaan, että selvitetään kaupunkien yhdistämisen edut ja haitat sekä pääkaupunkiseudun hallinnon erilaiset mallit.
Ojala näkee selvityksen olevan tarpeellinen. Espoon jääminen sen ulkopuolelle on hänestä valitettava asia, mutta sen vuoksi selvitystä ei pitäisi jättää tekemättä.
– Olisin jopa sillä tavalla toiveikas, että ajattelen jospa Helsingin ja Vantaan yhteishanke panisi vauhtia Espoonkin päättäjiin. Olisin aika ihmeissäni, jos Espoo ei kahden naapurikaupungin yhteistyön edistyessä olisi siinä millään tavalla mukana.
Ei yhdistymistä ilman
lähidemokratiaa
Helsingin vasemmistoliittolaisten lähtökohta selvitettäessä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymistä on se, että selvityksestä pitää löytyä selkeitä malleja lähidemokratian kehittämiseksi.
Helsinki esittää Vantaalle ryhtymistä selvitystyöhön, jossa kartoitettaisiin niin yhdistymisen hyvät kuin sen huonotkin puolet.
Selvityksen pohjalta arvioitaisiin, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen näkee kahden kaupungin yhdistymisen parantavan palveluja muun muassa tuomalla ne lähemmäksi asukkaita. Ojala pitää tällaisia tavoitteita aivan oikeina, mutta ne jäävät tyhjiksi puheiksi, jos kysymys lähidemokratiasta ei saa oleellista sijaa yhdistymispohdinnoissa.
Vasemmistoliitolle on tärkeätä – ja tätä Ojala sanoo korostaneensa kaupunginhallituksen kokouksessakin – että kyse ei voi olla yhdistämisen selvittämisestä ilman että sen osana pohdittaisiin millaisia lähidemokratiamalleja siihen tulee sisällyttää.
Kansalaisvaikuttaminen ja asukkaiden osallisuus ovat Vasemmistoliiton tähdentämiä asioita. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan pitkäaikaisena jäsenenä on Ojala muistuttanut useamman kerran keinoista parantaa kuntalaisten mielipiteen huomioon ottamista. Keinoja on kaupunginosahallinnosta verkko-osallisuuteen, alueellisesta vuorovaikutuksesta nettilautakuntaan ja harrastepohjaiseen vaikuttamiseen.
Kuntaliitokselle
on vaihtoehtoja
Vantaan vasemmistolaisten keskustelussa pääkaupunkiseudun yhteistyöstä tähän saakka etusijalla pitämä seutuhallinnon kehittäminen ei Outi Ojalan mielestä ole tavoitteena ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin ja Vantaan yhteystyössä edetään.
Ojala kehottaa yhdistymisen hyötyjä ja haittoja pohtivia miettimään miten nykyinen yhteistyön vapaaehtoisuuteen perustuva malli on toiminut.
– Se ei todellakaan ole osoittautunut demokraattiseksi malliksi. Isoja ratkaisuja tehdään, ilman että eri poliittiset näkemykset tulisivat näkymään.
Outi Ojala summaa yhteistyössä olevan kysymys siitä, mikä on nykyistä parempi malli yhteistyölle.
Kuntaliitokselle on toki vaihtoehtoja.
Voidaan rakentaa lisää kuntayhtymiä, mutta lisääntyykö demokratia siinä mallissa. Vai kasvattaako se vain hallintobyrokratiaa. Vai onko mahdollista kehittää demokraattiset pelisäännöt täyttävä seutuhallinto.
– Minusta pitää uskaltaa käydä vaihtoehdot läpi ilman, että on päätetty ennakkoon mikä on tavoiteltava malli, sanoo Outi Ojala
lehti 