Adlemi Marrufo lähtee joka ilta merelle pyytämään pientä rapua, jota käytetään mustekalan syöttinä. Hän kuuluu naisten kalastusosuuskuntaan Meksikon Jukatanilla ja toimii lisäksi kylänsä pormestarina.
Marrufo, 45, johtaa toista vuotta San Felipen kylää, jossa on 1 850 asukasta. Hänen vuonna 1999 perustamassaan naisten kalastusosuuskunnassa on nyt 13 jäsentä.
Marrufon mukaan naiset ovat joutuneet pärjäämään ilman apua, sillä ”miehet vain ihmettelevät, miksi teemme heidän töitään”.
Meksikonlahden rannalla sijaitseva San Felipe elää pääasiassa kalastuksella. Seutu on erittäin altis hurrikaaneille ja ilmaston lämpenemiselle, joka näkyy jo muutoksina kalakannoissa.
Vuonna 2002 hurrikaani tuhosi 90 prosenttia rannikon kasvillisuudesta, kylän luonnonsatamaa suojelevat mangrovet mukaan lukien.
Naiset ryhtyivät vuotta myöhemmin istuttamaan uudelleen mangrovea, jotta laguuni voisi jatkossakin toimia merenelävien lisääntymispaikkana. Osuuskunta on parantanut myös jätteiden lajittelua.
Muutoksia kalakannoissa
Pikkurapujen pyyntiaikaan elo-joulukuussa Marrufo ja muut lähtevät merelle iltayhdeksältä ja palaavat aamun sarastaessa. He myyvät saaliinsa – 40–50 kiloa äyriäisiä – reilun euron kilohinnalla ja rientävät kotiin valmistamaan lapsille aamiaista.
Pyyntiaika osuu yksiin Atlantin hurrikaanikauden kanssa. Myrsky saa San Felipen talot tulvimaan, vaurioittaa veneitä ja pitää maissa kalastajat, joista nelisen prosenttia on naisia.
San Felipe on yksi 25 rannikkokunnasta, jotka ovat altteimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille Meksikossa.
– Moni laji, jota rannalla ennen pyydettiin, on kadonnut. Yhä useampi kalastaja turvautuu arveluttaviin menetelmiin, ja meidän kaikkien on lähdettävä aina vain kauemmas merelle, Marrufo kertoo.
Hän vakuuttaa, että lajin suojelemiseksi ravunpyynti on rajoitettu vain oman kylän tarpeisiin, vaikka syöteille olisi kysyntää naapurisatamissakin.
Elinkeinoja pelastamassa
Pormestarin roolissaan Marrufo pohtii rahoituksen hankkimista metsitykseen ja matkailuelinkeinon kehittämistä.
Kalastusosuuskunnassa toivotaan, että rannikkoalueen kehittämissuunnitelmaan sisältyisi lastentarha, joka helpottaisi naisten työntekoa.
Meksikon viralliset ilmastonmuutosohjelmat eivät ulotu San Felipeen, mutta naiset tarttuivat toimeen pelastaakseen kyläläisten elinkeinon, Teresa Munguía selittää.
Munguía on tehnyt selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Hän on havainnut, että ainainen taistelu leivästä vaikeuttaa naisten luonnonsuojelutyötä, vaikka he ovat perillä ilmaston oikuista.
YK:n kehitysrahaston UNDP:n tasa-arvoasiantuntija Itzá Castañeda muistuttaa kuitenkin, että maaseudun ja rannikon naiset alkoivat mukautua tilanteeseen – esimerkiksi kasvilajeja sopeuttamalla – jo ennen kuin ilmastonmuutoksesta ryhdyttiin puhumaan.
lehti 