Kuitin vaatiminen on helppo tapa torjua myös majoitus- ja ravintola-alan harmaata taloutta.
Ravintola-alan harmaa talous on tyypillisimmillään pimeitä palkkoja, veronkiertoa ja ohimyyntiä. Toimialan harmaa talous on kasvanut viime vuosina. Sisäasiainministeriön keväällä valmistuneen tilannekuvan mukaan majoitus- ja ravintola-alan harmaa talous on suuruudeltaan lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö MaRa ry on yksi poliisin yhteistyökumppani harmaan talouden vastaisessa kampanjassa.
– Rehellinen yritys ei pysty kilpailemaan velvoitteensa laiminlyövän ravintolan kanssa. Verojen ja palkan sivukulujen osuus ravintola-aterian hinnasta on useita kymmeniä prosentteja, MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa.
Ostos lyötävä kassaan
Tyypillisimmin harmaasti toimivan ravintolan tunnistaa siitä, ettei ostosta lyödä kassaan ja aterian hinta on huomattavasti yleistä hintatasoa edullisempi.
Harmaasta ravintolasta voi olla kyse myös silloin, mikäli samalla liikepaikalla toimiva ravintola vaihtaa tiheästi nimeään. Harmaat ravintolat maksavat palkat pimeästi, eivät noudata suomalaista työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimusta.
MaRan mukaan ravintola-alan harmaa talous on yleisintä pienissä pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa ja keskioluen myyntipisteissä, joissa olutta myydään hyvin edullisesti.
Pimeää pitopalvelua
Ravintola-ala on säädeltyä ja valvottua, mutta viime vuosina lisääntynyt laiton pito- ja juhlapalvelutoiminta on MaRan mukaan yksi esimerkki nykyisen lainsäädännön jäykkyydestä ja toimimattomuudesta harmaan talouden torjunnassa.
Harmaan talouden torjunta on nostettu ensi kertaa yhdeksi hallitusohjelman kärkihankkeista. MaRan mukaan hallitusohjelman esitykset toteuttamalla voidaan konkreettisesti kitkeä toimialan harmaata taloutta.
uutiskirje 
