Tämä kuultiin niin pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) kuin valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sd.) torstaina eduskunnassa, kun kansanedustajat pääsivät keskustelemaan pääministerin antamasta ajankohtaista taloustilannetta koskeneesta ilmoituksesta.
Hallituksen kaavailemat uudistukset kuntakenttään nousivat kärkeen aamupäivän keskustelussa.
– Budjetissa tehtävä korotettu yhteisövero-osuus, indeksitarkistukset sekä kuntien kustannusten jaon tarkistus merkitsevät kuntien valtionosuuksien kasvua eivätkä suinkaan vähentymistä, pääministeri painotti.
Urpilainen totesi päinvastaisen olevan sitkeästi esitetty virheellinen väite.
– Kuntia koskevat päätökset lisäävät, eivät vähennä kuntien saamaa tukea, hän oikaisi oppositiopuolue keskustaa ja kehotti vilkaisemaan budjettikirjaan ennen kuin esittää aggressiivisia väitteitä.
– Nyt on noustava ylös perunakuopasta, katsottava ahtaita puolue-etuja pitemmälle ja tehtävä päätöksiä, jotka tekevät Suomesta vahvemman.
Katainen totesi, että kunnat joutuvat painimaan kasvavien palvelutarpeiden ja kustannusten kanssa.
– Tästä syystä hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, hän sanoi ja arvioi juuri kuntauudistuksen olevan vaalikauden tärkein rakenteellinen keino, jolla vahvistetaan julkista taloutta.
Hän harmitteli sitä, että veroja joudutaan korottamaan ja menoja leikkaamaan.
– Ne eivät ole miellyttäviä tehdä, mutta olisi vastuutonta jättää ne tekemättä. Haluamme välttää holtittoman velkaantumisen tien, josta meillä on esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.
Pakolla ja pelolla
Suurimmalla oppositiopuolueella Perussuomalaisilla ei ollut juuri sanottavaa kuntien tilanteesta, mutta entinen pääministeripuolue keskusta sen sijaan tarttui aiheeseen hanakasti.
– Pakolla runnottava kuntaliitosohjelma ja rajut leikkaukset huonontavat ihmisille tärkeitä palveluja, ryhmäpuhuja Kimmo Tiilikainen tiivisti puolueen kannan.
Entinen pääministeri ja kuntaministeri Mari Kiviniemi arvioi hallituksen kuntauudistuksen perustuvan virkamiesvaltaan ja pakkotoimiin.
– Kun tehtiin parashanketta, silloin kysyttiin kuntalaisilta. Nyt hallitus perustaa virkamiesryhmän, Kiviniemi muisteli keskustahallitusten aikaista kuntauudistusta.
– Nyt muutama kuntaliiton edustaja piirtää rajat.
Vasemmistoliiton Annika Lapintien näkemys hallituksen suunnitelmista oli erilainen:
– On syytä etsiä rakenneratkaisuja, joissa kustannukset pienenevät, mutta kansalaisten palveluja tai etuuksia ei heikennetä. Hallitusohjelman kuntauudistus hyvin toteutettuna on juuri sellainen hanke, hän sanoi.
– Vähemmän byrokraatteja, paremmat palvelut.
Kokoomuksen Sari Sarkomaa totesi, että nyt ei lakkauteta kuntia vaan yhdistetään niitä.
– Meillä ei ole enää varaa siihen keskustalaiseen politiikkaan, jossa betonoidaan kuntarajat ja vaalitaan kuntavaakunoita, Sarkomaa sanoi.
Kiviniemi muistutti, että viime kaudella toteutettiin poikkeuksellisen paljon kuntaliitoksia ja erityisesti keskustajohtoisissa kunnissa.
Pikkukunnat hoituvat
Juha Rehulan (kesk.) mukaan hallitus yhdistää kuntia pakolla, pelottelemalla ja uhkailemalla.
– Että lakkautamme sata pienintä kuntaa, sillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa, mitä taloudelle tapahtuu, Rehula sanoi.
Vasemmistoliiton Martti Korhonen painotti, että kuntarakenteessa on kyse suuren mittaluokan asiasta.
– Meillä on hallinto-ongelma. Se ei koske sataa pienintä kuntaa vaan kaikkia kuntia.
Hän kertoi Oulun seudun vuonna 2013 toteutettavasta kuntaliitoksesta, joka on Suomen suurin.
– Oulun kuntaliitos lähtee siitä, että luodaan suurempia kokonaisuuksia isojen kaupunkien ympärille. Älkää höpöttäkö sadasta pienimmästä kunnasta, ne hoituvat kyllä. Hoidetaan ensin iso hallinto-ongelma.
lehti 