Hallitus sysää vastuun kuntien työntekijöille
Hallituksen ilmoitus sitoa kunnallisten palvelujen tarvitsema lisärahoitus tulevaan palkkaratkaisuun tuomitaan kuntien työntekijöitä edustavissa järjestöissä. Julkisten hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren (sd.) mukaan hallitus osoittaa erityistä piittaamattomuutta naisvaltaisen kunta-alan työntekijöistä.
– Komeista tasa-arvopuheista huolimatta hallitus vaatii naisia pysymään vastakin palkkakuopassa.
Myös Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen (sit.) on samalla linjalla.
– Kuntatalouden vahvistamista ei pidä sitoa palkkaratkaisuihin eli ottaa kuntien henkilöstön selkänahasta.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) edellyttää kuntapuolelle maltillista ja pitkäaikaista palkkaratkaisua. Mitä tämä käytännössä olisi, on vielä arvailujen varassa. Työehtosopimukset päättyvät valtaosiltaan ensi vuoden helmikuussa, mutta kuntatyönantajien piirissä on puhuttu jo syksyn palkankorotusten jäädyttämisestä.
– Tätä emme missään tapauksessa hyväksy. Laman hintaa ei pidä vetää julkisten sektorin työntekijöiden selkänahasta eikä rahapussista, sanoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen (vas.).
Suurlaman virheitä
ei tule toistaa
Viime laman aikana Asara-Laaksonen toimi kentällä kunta-alan työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Hänen mukaansa nyt ei saa tehdä samoja virheitä kuin 1990-luvulla.
Suurimpana virheenä hän pitää hallituksen linjaa verokevennysten jääräpäisestä jatkamisesta. Hänen mukaansa tätä kautta ajetaan julkisten palvelujen rahoituspohja alas.
– Kunnat pitävät yllä pääosan hyvinvointipalveluista ja pitävät yllä myös työllisyyttä.
Viime laman aikana kunnan työntekijöitä irtisanottiin, lomautettiin ja lomarahoja vaihdettiin vapaiksi.
Asara-Laaksonen sanoo, että työntekijäpuolella toki löytyi valmiutta toimiin irtisanomisten välttämiseksi, mutta kaikki vaihtoehdot olivat huonoja. Esimerkiksi lomarahan vaihto vapaaksi on kuitenkin lopulta pois palveluista.
Palvelujen
tarve kasvaa
JHL:n mukaan valtionosuuskorotusten lykkääminen johtaa väistämättä palvelujen heikentymiseen ja lamaa syventäviin henkilöstösäästöihin. Asara-Laaksonen muistuttaa, että hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa erityisesti juuri laman aikana.
– Kunnissa lama tarkoittaa lisääntyvää työmäärää. Nyt pitäisi nähdä metsä puilta eli kunnissa ei ole mitään mahdollisuuksia väen vähentämiseen.
– Nyt hallitus siirtää omaa vastuutaan kokonaistaloudesta ja hyvinvointivaltion ylläpitämisestä entisestään kuntien vastuulle. Kunnista taas on tullut selkeä viesti, että älkää sälyttäkö kunnille enempää vastuita, jos mukaan ei tule salkullinen rahaa.
– Hallitus edellyttää nyt, että aiemmatkin tehtävät hoidetaan pienemmällä rahasalkulla. Kuntien näkökulmasta tämä on ihan mahdoton yhtälö.
Suomen kunnista ainakin puolet on nostamassa kunnallisverotustaan.
– Vastuulliset kunnat joutuvat sitten viime kädessä tekemään tällaisia ratkaisuja, joiden maksajiksi joutuvat kaikki palkansaajat, toteaa Teija Asara-Laaksonen.
lehti 