Ministerin vinkit
Paavo Arhinmäki käy usein teatterissa.
– Katson semmoista, mikä kiinnostaa. Ehkä niitä on enemmän pienissä teattereissa, mutta esimerkiksi nyt Kansallisteatteriin tuleva Pirkko Saision Homo kiinnostaa. Muita syksyn mielenkiintoisia uutuuksia ovat Lahdessa Vanhan Jukon Muoviukkeli ja Komissa Totta, ensimmäistä kertaa Riikka Pulkkista lavalla. Klockriketeater tekee Vanja-enosta uuden sovituksen, haluaisin nähdä, mitä uutta siellä saadaan irti venäläisestä klassikosta.
Arhinmäki lukee pääasiassa kotimaisten kirjailijoiden kirjoja. Syksyn listalla on Tuomas Kyrö, Miika Nousiainen ja ehkä Kari Hotakainen. Naiskirjailijat puuttuvat.
– On mielenkiintoisia, että miehet eivät juuri lue naisten kirjoittamia kirjoja, hän pohtii.
– Viimeksi olen lukenut Sofi Oksasen, Elina Hirvosen ja Riikka Pulkkisen kirjoja.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen työhuoneen seinällä riippuu vedos ruotsalaisen graffititaiteilijan NUGin lopputyöstä Tukholman kuninkaalliseen taidekorkeakouluun. Kuvasarjassa taiteilija sotkee metrojunavaunun ja hyppää pää edellä junan ikkunasta.
Teoksesta kehkeytyi taideskandaali. Ruotsin kulttuuriministeri ilmoitti, että tämä ei ole taidetta, ja uhkasi viedä korkeakoululta valtionavut.
Arhinmäkikään ei tiedä, mikä jutussa on taidetta.
– Pointti on kuitenkin se, että ei kai kulttuuriministeri määritä sitä, mikä on taidetta tai kulttuuria, oli kuinka pätevä tahansa.
Arhinmäki nauraa ajatukselle, että vain sellaiset kulttuurin muodot saisivat rahoitusta, joita hän harrastaa.
– Sehän olisi silkkaa fasismia, ihan pimee ajatus.
Ei tullut yllätyksenä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tiesi, mihin soppaan lusikkansa työnsi, kun alkoi kulttuuri- ja urheiluministeriksi.
– Kun olen sekä kulttuurin että urheilun suurkuluttaja, tietysti tiesin, että eri taiteenalojen välillä on mustasukkaisuutta, samoin eri urheilulajien välillä ja lisäksi vielä urheilun ja kulttuurin välillä, hän toteaa.
Mustasukkaisuus on kaunis sana siitä panettelusta ja arvostelusta, mikä seurasi, kun ministeri ei mennyt Musiikkitalon avajaisiin. Korkeakulttuuripiirit kohottelevat yhä näyttävästi kulmiaan ja puhuvat sivistymättömästä penkkiurheiluministeristä.
Ministeri ei provosoidu ivaamaan takaisin. Hän ei edes hymähdä väitteelle, että klassisen musiikin piiristä ei ole noussut mitään sitten Karita Mattilan, vaikka vientiohjelmiin, koulutukseen ja orkesterimuusikoiden palkkoihin pannaan rahaa sumeilematta, Musiikkitalosta puhumattakaan.
– On hienoa, että meillä on hyvällä akustiikalla varustettu musiikkitalo, Arhinmäki sanoo.
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen ajatuksia laajasti perjantaina 9.9.2011 ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Ministerin vinkit
Paavo Arhinmäki käy usein teatterissa.
– Katson semmoista, mikä kiinnostaa. Ehkä niitä on enemmän pienissä teattereissa, mutta esimerkiksi nyt Kansallisteatteriin tuleva Pirkko Saision Homo kiinnostaa. Muita syksyn mielenkiintoisia uutuuksia ovat Lahdessa Vanhan Jukon Muoviukkeli ja Komissa Totta, ensimmäistä kertaa Riikka Pulkkista lavalla. Klockriketeater tekee Vanja-enosta uuden sovituksen, haluaisin nähdä, mitä uutta siellä saadaan irti venäläisestä klassikosta.
Arhinmäki lukee pääasiassa kotimaisten kirjailijoiden kirjoja. Syksyn listalla on Tuomas Kyrö, Miika Nousiainen ja ehkä Kari Hotakainen. Naiskirjailijat puuttuvat.
– On mielenkiintoisia, että miehet eivät juuri lue naisten kirjoittamia kirjoja, hän pohtii.
– Viimeksi olen lukenut Sofi Oksasen, Elina Hirvosen ja Riikka Pulkkisen kirjoja.
lehti 