Suomalaislapset lapset oppivat peruskoulussa tehokkaasti. OECD:n tuoreen koulutusjärjestelmävertailun mukaan meillä peruskoululaiset saavat opetusta 7 – 14 ikävuoden välillä vajaat 6 000 tuntia. Ruotsissa tuntimäärä on samaa luokkaa, mutta OECD-maiden keskiarvo on tuhat tuntia suurempi. Italiassa se ylittää jopa 8 000 tuntia.
Lukemisen ja kirjoittamisen opiskeluun käytetään aikaa vähemmän kuin monissa muissa maissa, mutta silti tulokset esimerkiksi lukutaitoa mittaavissa PISA-tutkimuksissa ovat olleet erittäin hyvät. Tosin esimerkiksi suomalaiset 15-vuotiaat opiskelevat äidinkieltä suhteellisen pienissä luokissa.
Yhtenä syynä hyviin tuloksiin pidetään myös hyvätasoista opettajakoulutusta.
Perustiedot halvalla
Suomessa käytettiin yhtä koululaista ja opiskelijaa kohti keskimäärin rahaa hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, kun erot maiden rahan ostovoimassa otetaan huomioon. Mutta käytetty rahapotti oli meillä kuitenkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Perus- ja keskiasteen koulutuksessa Suomessa käytetyt rahamäärät liikkuivat OECD-maiden keskitasolla, yli sen mentiin vain korkeakouluopetuksessa.
Jos maan vauraus otetaan huomioon, Suomi käytti sekä perus- että keskiasteen koulutukseen hieman vähemmän kuin muissa OECD-maissa.
Meillä koulutukseen käytetyistä rahoista hieman yli 60 prosenttia menee palkkoihin. Osuus on kaikkein pienin OECD-maiden joukossa Tšekin jälkeen. Portugalissa rahat eivät palkkojen ohella paljon muuhun riitäkään.
Muiden kulujen, kuten tutkimustyön, osuus on suuri etenkin korkeakouluissa.
Opintoputki venyy
Lukio-opinnot meillä saadaan päätökseen suurin piirtein samassa ajassa kuin Ruotsissa ja OECD-maissa keskimäärin, mutta ammatillisessa keskiasteen koulutuksessa tutkinto viipyy tai jää suorittamatta meillä selvästi useammin kuin Ruotsissa.
Varsinainen opintojen tapahtuu korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Suomalaisista 20 – 29 -vuotiaista opiskelee useampi kuin missään muussa OECD-massa ja osuus on noussut selvästi. Vuonna 1995 tämän ikäisistä opiskeli 28 prosenttia, vuonna 2009 osuus oli 41 prosenttia. Korkea-asteen opinnot aloittavien määrä on saman aikana kaksinkertaistunut.
Vielä 25 – 29 -vuotiaistakin noin neljäsosa jatkaa meillä vielä opiskeluja. Osuus on suurempi vain Israelissa, Islannissa ja Slovakiassa.
Suomalaisista kolmannen asteen opiskelijoista selvästi suurempi osuus lähtee opiskelemaan terveys- ja hyvinvointialoja ja insinöörialoja kuin esimerkiksi Ruotsissa ja OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan oikeustieteen, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden opintoja meillä aloitetaan suhteellisesti vähemmän.
Aikuisväestön arvioidaan meillä osallistuvan työhön liittyvään koulutukseen noin 1 500 tuntia koko työuransa aikana. Määrä on samaa tasoa eli vajaan työvuoden mittainen kaikissa muissakin pohjoismaissa, mutta selvästi korkeampi kuin muualla. Mutta meillä tämä koulutus keskittyy harvemmille ihmisille kuin esimerkiksi Ruotsissa.
lehti 