Dieselin hinta on noussut tänä vuonna ennätyslukemiin, ja kuljetusalan kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin kymmenen prosenttia.
Suomen Autoliikenteen Keskusliiton SKAL:n mukaan kuljetusyritysten polttoainekustannukset ovat nousseet 500 miljoonalla eurolla viime vuoden hintoihin verrattuna.
Kyse hyvin merkittävästä noususta, toteaa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
Kustannusten nousua on pystytty siirtämään hintoihin vain osittain. Suuret ja keskikokoiset yritykset ovat sopineet korotuksista asiakkaidensa kanssa, mutta osalle yrityksistä lisäkulut jäävät omalle kontolle.
– Kyllä polttoaineiden hintojen nousu on syytä ottaa vakavasti, Kokko painottaa.
Hänen mukaansa kustannusten kasvu heijastuu viiveellä inflaatioon ja sitä kautta kuluttajahintoihin. Euroopassa inflaatio on tällä hetkellä noin kaksi kertaa terveellisenä pidettyä kahden prosentin vuosivauhtia nopeampaa.
Liiallinen inflaatio haittaa koko taloutta ja vaikuttaa myös työllisyyteen.
Huonoista vaihtoehdoista vähiten huonot
AKT:n mukaan mahdollisia ratkaisuja on useita, mutta mikään niistä ei ole ongelmaton. Kokko kuvaa tilannetta tyypilliseksi tilanteeksi, jossa ei valita hyvän ja huonon välillä, vaan etsitään huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa yhdistelmää.
Kustannuspainetta voidaan lieventää yritysten verotuella eli niinsanotulla ammattidieselillä, polttoaineen veron alentamisella, jakeluvelvoitteen madaltamisella tai ansiotuloverotuksen työtulovähennystä nostamalla.
"Tilanne pahenee koko ajan."
AKT ei halua sulkea pois mitään näistä keinoista, ja Kokon mukaan niitä onkin syytä yhdistellä.
Kokko kritisoi myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta tilanteen hoidosta.
– Painotamme sitä, että mikäli tilanne jatkuu eduskuntavaalien jälkeen, on aloittavan hallituksen puututtava tilanteeseen heti. Nykyinen hallitus ei ole riittävästi asiaan reagoinut ja tilanne pahenee koko ajan, hän sanoo.
Pysyvään kriisiin varauduttava
Monet ennusteet lähtevät siitä, että polttoaineiden korkea hintataso on jäämässä enemmän tai vähemmän pysyväksi olotilaksi. Ismo Kokon mukaan yhteiskunnan on siksi tartuttava fossiilisten polttoaineiden vähentämisen haasteeseen.
Henkilöliikenne on jo pitkälti sähköistymässä, mutta raskaan liikenteen sähköistäminen vaatii yhteiskunnan tukea. Sen on tuettava sekä kaluston hankintaa että latausverkon rakentamista.
– Rekan nuppi tai linja-auto vaativat suurteholatausta, ja sitä on oltava saatavilla varikoilla ja terminaaleissa. Nämä myös nostavat kustannuksia, jotka pitäisi jollain tapaa kompensoida. Emmekä tietystikään toivo ylimääräistä painetta työntekijöiden työehtoja kohtaan, Ismo Kokko toteaa.






