Veroprofessori Heikki Niskakangas ja Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Pauli K. Mattila ovat väittäneet julkisuudessa nykyisen hallituksen jatkavan tasaverokehitystä vastoin vasemmiston vaalilupauksia.
Mattila sanoi pari viikkoa sitten Keskuskauppakamarin suuressa veropäivässä, ettei hänen elinaikanaan ole koskaan otettu näin suurta askelta tasaveron suuntaan. Hän laski, että progressiivisella verotuksella kerätään 90 miljoonaa euroa lisätuloja, tasaveron korotuksilla 1,1 miljardia.
Heikki Niskakangas esitti samanlaisia lukuja maanantaina A-Studiossa.
”Verotukseen lisää oikeudenmukaisuutta”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri Paavo Arhinmäki kiistää kummankin väitteet blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa Vasemmistoliiton kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa oli tuloerojen tasoittaminen ja verotuksen oikeudenmukaisuutta lisääminen.
– Siitä, että näin tehdään, on useita esimerkkejä.
– Hallitusohjelman mukaan esimerkiksi perustulovähennystä korotetaan 200 miljoonalla eurolla. Perustulovähennys kohdistuu suoraan kaikkein pienituloisimpien, erityisesti sosiaalietuuksia saavien verotukseen, kirjoittaa Arhinmäki.
Työtulovähennyksen korotukseen on tulossa 200 miljoonaa euroa. Oikein kohdistettuna sillä kevennetään pienituloisten palkansaajien verotusta.
Pääomatuloissa askel kohti progressiota
Pääomatulojen verotuksen 2–4 prosenttiyksikön korotukseen sisältyy askel kohti progressiota, koska yli 50 000 euron pääomatuloja ryhdytään verottamaan 30 prosentin sijaan 32 prosentin mukaan.
– Vasemmisto olisi ollut valmis isompaankin korotukseen. Suunta on kuitenkin oikea, sillä pääomatuloihin tulee progressio ensimmäistä kertaa vuoden 1993 jälkeen.
Pörssin ulkopuolisista yhtiöistä taas voi nostaa osinkoja verovapaasti aiempaa vähemmän. Verottomien osinkojen ylärahaa leikattiin 33 prosenttia. Lahja- ja perintöverotuksen progressiota lisätään kaikkein suurimpien perintöjen osalta.
Yhteensä nämä muutokset tuovat valtion kassaan Arhinmäen mukaan noin 240 miljoonaa euroa. Tällä voidaan rahoittaa esimerkiksi perusturvan kohentamista.
”Ei tasa- vaan haittaveroja”
Arhinmäki ei hyväksy esimerkiksi polttonesteiden, alkoholin ja tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotuksen niputtamista tasaveroiksi. Hänen mukaansa ne ovat terveys- ja haittaveroja.
– Tasaveroiksi niitä ei voi kutsua, sillä viinan, tupakan ja karkkien kulutusta on mahdollista välttää ja vähentää.
Näille vaihtoehtoinen arvonlisäveron nosto olisi ollut kaikkein pienituloisimmille haitallisempaa, Arhinmäki toteaa.
– Arvonlisävero on kaikkein selkein tasavero, jota kaikki maksavat saman verran ja joka näin iskee kovimmin kaikkein köyhimpiin. On parempi nostaa alkoholiin, tupakkaan ja makeisiin iskeviä veroja kuin ruoan, vaatteiden tai lääkkeiden verotusta.
Suhteellinen köyhyys pienenee
Arhinmäki viittaa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen laskelmaan, jonka mukaan hallituksen ensi vuoden budjetissa tekemät veropäätökset yhdistettynä sosiaaliturvan muutoksiin supistavat tuloeroja ja alentavat suhteellista köyhyyttä.
– Vaikka saavutuksia on helppo vähätellä, on tässäkin oleellista suunta. Vasemmisto on valmis lisäämään progressiota entisestään myös tuloverotuksessa, mutta kaikki meidän tavoitteemme eivät kuuden puolueen hallituksessa toteudu. Pitkä marssi kohti tasaisemman tulonjaon Suomea on kuitenkin aloitettu. Vasemmiston tehtävä on pitää huolta siitä, että tältä tieltä ei lipsuta, Arhinmäki päättää kirjoituksensa.
uutiskirje 
