SAK moittii valtiovarainministeriötä siitä, että se ottaa kantaa toimenpiteiden toivottavuuteen, vaikka sen pitäisi SAK:n mielestä selvittää neutraalisti vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseksi. Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina meno- ja verokartoituksensa.
Ammattiliittojen keskusjärjestöstä arvioisaan, että kartoitukset kohdistavat sopeutuksen raskaimmin työttömiin, pienituloisiin ja lapsiperheisiin, vaikka valtiovarainministeriä totesi aiemmassa virkapuheenvuorossaan, että sosiaaliturvasta on jo leikattu paljon ja työttömyysturvaleikkauksista olisi syytä pidättäytyä.
– Verokartoitus ei juuri sisällä uusia veroja tai veropohjan laajennuksia, vaikka niiden avulla voitaisiin merkittävästi vahvistaa julkista taloutta. SAK on esittänyt esimerkiksi puolustusveroa, jossa varallisuutta verotettaisiin hyvin maltillisesti. Tämänkaltaista veropohjan vahvistamista olisi tarvittu buffet-pöytään, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.
Myönteisena Lainà pitää sitä, että ministeriö tunnistaa tarpeen korjata listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus. Lisäksi kiinteistöverotuksessa edistysaskel olisi saada maapohjien verotusarvot vastaamaan markkina-arvoa ja valmiste- ja liikenneveroissa eräiden verojen indeksointi on kannatettavaa verotulojen rapautumisen välttämiseksi.
Pääekonomisti huomauttaa myös, että valtiovarainministeriön kartoitukset ovat keskenään ristiriidassa: yhtäältä verokartoitus perustelee arvonlisäverokorotusten lievempää tulonjakovaikutusta sillä, että indeksisidonnaiset etuudet nousevat hintojen mukana, mutta toisaalta menokartoitus esittää samojen etuuksien jäädyttämistä. Yhdessä toteutettuina pienituloisten ostovoima heikkenisikin peräti kahta kautta.
SAK:sta muistutetaan, että valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi jo edellisiä valtiovarainministeriön kartoituksia puutteellisista vaikutusarvioista.
– Ikävä kyllä valtiovarainministeriö ei ole edelleenkään ottanut riittävästi opiksi valvovan viranomaisen huomioista. Sopeutuksella ja varsinkin sosiaaliturvaleikkauksilla on väistämättä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja tulonjakoon. Ne pitäisi tuoda näkyväksi, jotta poliittisten valintojen seuraukset ovat äänestäjillä etukäteen tiedossa, Patrizio Lainà toteaa.





