Ammattiliitto JHL:n toimialajohtajaksi saatiin uusi ehdokas eilen 28. lokakuuta, kertoo JHL tiedotteessaan.
Joukko JHL-aktiiveja pyysi Saila Ruuthia hakemaan uutta toimikautta liiton toimialajohtajana. Ruuth vastasi pyyntöön myöntävästi. Hän on toiminut JHL:n toimialajohtajana vuodesta 2022 alkaen.
– Saila on aidosti kiinnostunut JHL:n roolista muuttuvassa maailmassa, jonka lisäksi hän tarttuu työhön, kun tarvitaan, sanovat JHL:n aktiivit Pia Honkanen sekä Tiina Liimatainen.
JHL:n edustajistovaalit pidetään helmikuussa 2027. Uusi edustajisto kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa 7. kesäkuuta 2027 valitsemaan liitolle puheenjohtajan ja kaksi toimialajohtajaa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Toimialajohtajina toimivat nykyisin Mari Keturi ja Saila Ruuth. Keturi on ehdolla liiton puheenjohtajaksi.
KU:n haastattelussa Ruuth kuvaa viime vuosia turbulenteiksi sekä yhteiskunnallisesti että ammattiliittonsa kannalta. JHL:n puheenjohtaja vaihtui kesken kauden, kun edellinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine erosi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Håkan Ekström.
Saila Ruuth vertaakin liittoa laivaan, joka kulkee hetken kurssillaan, vaikka kapteeni komentosillalla vaihtuisikin.
– Liiton linja on pysynyt ennallaan ja toiminta on jatkunut hienosti, hän toteaa.
Jättimäinen vallansiirto
Puhutaan sitten politiikasta. Saila Ruuth sanoo suoraan, että Orpon ja Purran hallitus on politisoinut suomalaiset työmarkkinat ottamalla politiikan kentälle asioita, jotka ovat kuuluneet työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvottelupöytiin. Lakko-oikeuden rajoitukset, perusteettomien määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen ja irtisanomisen helpottaminen potkulailla ovat heikentäneet työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja asemaa työmarkkinoilla.
– Hallituksen toteuttama politiikka on ollut jättimäinen vallansiirto, Ruuth sanoo.
Kovimmin hän arvostelee niinsanottua vientimallia. Kun miesvaltaiset vientialat määräävät palkankorotusten katon, samat prosentit tuottavat paremmin palkatuille suuremmat euromääräiset korotukset kuin pienipalkkaisille naisvaltaisille aloille.
Ruuthin mukaan malli tekee sukupuolten palkkatasa-arvon parantamisesta mahdotonta.
– Epäoikeudenmukaiset palkkaerot näkyvät Suomessa ennen kaikkea alojen välillä, ja Suomessa työmarkkinat ovat erittäin sukupuolittuneet.
"Epäoikeudenmukaiset palkkaerot näkyvät Suomessa ennen kaikkea alojen välillä."
Hän huomauttaa myös, että viimeisimmässä valtiovarainministeriön virkapuheenvuorossa julkisen sektorin palkankorotukset ehdotettiin sidottavaksi julkisen talouden kantokykyyn.
– Se tarkoittaa sitä, ettei julkisen sektorin työntekijöille sallittaisi edes vientialojen palkankorotustasoa.
Saila Ruuth pitää leikkauspolitiikan perusteluja täysin epäuskottavina, koska samaan aikaan varakkaimmille ja elinkeinoelämälle on annettu mittavia veronalennuksia.
Huhtikuun suunnanmuutos
Suunnanmuutoksen mahdollisuuden paikaksi Ruuth nostaa ensi kevään eduskuntavaalit.
– Tämä hallituskausi on osoittanut, että sillä todellakin on merkitystä, ketä äänestää, Ruuth painottaa.
Hän toivookin, että vaaleissa valta vaihtuisi, ja että seuraava hallitus ryhtyisi vahvistamaan neuvottelemisen rakenteita ja tukemaan työntekijöiden järjestäytymistä. Myös tällä hallituskaudella lakkautetun aikuiskoulutustuen kohtalo on ratkaistava.
– Toivon myös työnantajien ymmärtävän, ettei edestakainen sahaus, jossa hallitukset peruvat edellisen hallituksen tekemisiä hallituskaudesta toiseen, ole heidänkään etunsa.
JHL:n tärkeimpiin vaatimuksiin kuuluvat Ruuthin mukaan pohjoismaisen työmarkkinamallin ja hyvinvointivaltion vahvistaminen. Liiton jäsenet työskentelevät julkisella tai vahvasti julkisrahoitteisella sektorilla, joten noudatettu talouspolitiikka näkyy suoraan jäsenten arjessa sekä suomalaisten palveluissa.
Ruuth näkee kuitenkin kriisissäkin valoa. JHL:n sopimusaloilla työntekijät ovat itse oivaltamassa järjestäytymisen merkityksen uudelleen. JHL pyrkiikin parhaillaan saamaan työehtosopimusta yritykseen, jossa on vuosia toimittu pelkkien työsopimusten ja lainsäädännön varassa, eikä palkkakehitystä ole käytännössä ollut. Aloite järjestäytymiseen ja TES-neuvotteluihin tuli työntekijöiltä itseltään.
Karu fakta kuitenkin on, että JHL:n jäsenmäärä on laskusuunnassa. Jatkokaudellaan JHL:n toimialajohtajana Saila Ruuth haluaakin nostaa liiton jäsenyyden uudelleen ay-toiminnan keskiöön.
– Ammattiliitto ei ole mikään palveluntarjoaja tai vakuutusyhtiö. Se on järjestäytyneiden työntekijöiden luoma joukkovoima, hän tiivistää.
uutiskirje 
