– Osa nykyisistä kansallispuistoista on liian pieniä, Flander toteaa.
Esimerkiksi Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa ei täytä edes kansallispuiston koolle asetettua tuhannen hehtaarin vähimmäiskokoa.
– Rokuan kansallispuistoa on laajennettu, ja se on lähes tuhannen hehtaarin kokoinen, Flander tietää.
Puisto sijaitsee Vaalan ja Utajärven kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien rajalla.
Pallas-Yllästunturin ja Pyhä-Luoston kansallispuistoja on laajennettu vanhoilla metsillä. Aikaisemmin ne käsittivät lähinnä tunturipaljakkaa.
– Etelän puistot ovat tavallisesti pieniä ja hajanaisia, Flander lisäksi perustelee laajentamisia.
Flander muistuttaa, että nykyisen hallituksen suunnitelmissa ei ole uusien puistojen perustaminen, vaikka kunnilla sellaiseen löytyy haluja.
– Kansallispuistobrändi on kunnissa haluttu.
Suojelualueita tarvitaan lisää
Painopistettä kannattaa Flanderin mukaan kohdistaa lisäksi luonnonsuojelualueiden perustamiseen. Keino on kivuttomampi kuin kansallispuiston perustaminen lailla. Luonnonsuojelualue tarvitsee vain asetuksen taakseen.
– Suojelualueiden perustamiseen asetuksella on tarve.
– Metso-ohjelma antaa mahdollisuuden yksityisen maan rauhoittamiseen sekä maiden ostoon ja vaihtoon suojeltavaksi, Flander kertoo.
Yksityisten maanomistajien halu rauhoittaa alueitaan on Flanderin mukaan kasvanut valtavasti.
Yhtenä puutteena Flander näkee lisäksi vesialueiden ja vedenalaisluonnon, joiden rauhoittamiseen pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota. Merenkurkussa on tällä hetkellä suurimmat rauhoitetut vesialueet.
Merenkurkun saaristo lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luontokohteena vuonna 2006. Kyseessä on maankohoamisalue. Se täydentää aiemmin listalle otettua Ruotsin Höga Kustenin aluetta.
uutiskirje 
