Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sanoo järkyttyneensä, kun luki keskiviikkona Helsingin Sanomista, että Suomi onkin sitoutunut jopa 28 miljardiin 14 miljardin sijaan Euroopan väliaikaisen vakausmekanismin ERVV:n takauksissa.
Eduskunta hyväksyi syyskuun lopulla lain, jolla Suomen takausvastuuosuus Euroopan väliaikaisesta rahoitusvakausvälineestä ERVV:stä nostettiin yleisen käsityksen mukaan enimmillään 14 miljardiin euroon.
– Kyse on valtavista summista, kun 14 miljardia muuttuu 28 miljardiksi, vaikka vastuun konkretisoituminen olisi kuinka teoreettisista ja epätodennäköistä, Uotila sanoi torstaina.
14 miljardin katto oli selvä juttu
Kyse on siitä, että Suomi hyväksyessään nimellisen 14 miljardin takausvastuun tuli hyväksyneeksi myös siitä ERVV:lle aiheutuvat korkomenot. Helsingin Sanomien mukaan ne olisivat runsaat 28 miljardia 3,5 prosentin korolla 30 vuodessa.
Nyt näyttää siltä, että kansanedustajat tekivät päätöksiä ja käsitelleen asiaa valiokunnissa väärien tietojen perusteella. Lakiesityksen perustelujen mukaan takaussummien korot jäisivät takauksen ulkopuolelle.
Vaikka pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vakuutti torstaina Helsingin Sanomissa, että eduskunta sai oikeat tiedot Suomen takausvastuista jo elokuussa, Uotilan mukaan eduskunta oli täysin siinä käsityksessä, että oltiin hyväksymässä 14 miljardin takausvastuuta.
– Se on selvää, niin moneen kertaan sanottiin, että 14 miljardia on teoreettinen katto ja sekin konkretisoituu vain siinä tapauksessa, että apua saavat maat joutuvat maksukyvyttömyyteen eikä niiltä saada mitään, hän toteaa.
– Tätä korkopuolta ei ole osattu ottaa huomioon eikä sitä ole meille informoitu.
Uupumusta ja paniikkia
Uotila ei usko, että kyse olisi salailusta tai hämäyksestä.
– Ehkä tämäkin tapaus on osoitus siitä, että eurokriisiä joudutaan paljolti hoitamaan paniikissa, Uotila toteaa.
– Olen ymmärtänyt, että valtiovarainministeriön virkamiesjohto on paininut kesän ajan näiden asioiden kanssa kovassa paineessa, joka on johtanut uupumukseenkin. Arvioin, että kyse on kiireestä, asioiden vaikeudesta ja resurssien puutteesta enemmän kuin tietoisesta vedätyksestä.
Pääministeri voisi pyytää anteeksi
Asia nousee esille tänään torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
– Olisi reilua, että pääministeri ja valtiovarainministerikin pyytäisivät reilusti anteeksi, jos perustelutekstejä on tehty huolimattomasti, oli syy tapahtuneeseen mikä tahansa, Uotila sanoo.
Sitä, olisiko laki hyväksytty, jos olisi tiedetty takausvastuun nousevan jopa 28 miljardiin euroon, Uotila ei osaa arvioida.
– Riippuu siitä, miten se olisi kerrottu ja kuinka todennäköisenä vastuun konkretisoituminen olisi nähty.
Uotila muistuttaa siitä, että vaikka puitelaki on hyväksytty, Suomen eduskunta käsittelee jokaisen yksittäisen takauspäätöksen erikseen.
Kohu asiasta nousi keskiviikon Helsingin Sanomien jutun jälkeen. Taloussanomat kutienkin kertoi asiasta seikkaperäisesti heti eduskunnan hyväksyttyä ERVV:n uudet säännöt syyskuun lopulla.
Siinä todettiin, että alkuperäisen puitesopimuksen määrittelemät euromaiden takausvastuut ja niiden tuolloisen 440 miljardin euron yhteismäärä sisälsivät ERVV:n varainhankinnan pääoman korkoineen, ei vain pääomaa. Uudessa sopimuksessa tilanne on toinen.
lehti 