EU-maiden ja euroalueen valtioiden päämiesten sunnuntain kokouksen anti otettiin rahoitusmarkkinoilla vastaan myönteisesti, vaikka lopulliset tulokset selviävätkin vasta keskiviikkona. Viivästyminen tiedettiin jo etukäteen, mutta linjaukset etenivät kuitenkin odotettuun suuntaan.
Kreikan velkojen leikkaamisesta alkaa vallita yhteisymmärrys, mutta leikkaustapaa ja -määrää ei ole vielä sovittu.
Yksityisten sijoittajien saamisia pitäisi leikata ”vapaaehtoisesti”, jotta niihin kytketyt johdannaiset eivät laukeaisi, mutta neuvottelut sijoittajien kanssa ovat vielä kesken. Siitä ei ole täsmällistä tietoa, kenelle ja miten paljon näiden johdannaisten laukeaminen aiheuttaisi tappioita ja minkälaisia vaikutuksia tällä olisi rahoitusmarkkinoilla.
Ilman suurta leikkausta Kreikan muilta mailta ja IMF:ltä saamaa tukea täytyisi jatkossa kasvattaa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä.
Pankkeihin tuoretta rahaa
Euroopan pankkivalvontaviranomaisen EBA:n arvio pankkien pääomatarpeesta kasvoi huippukokouksen alla yli sataan miljardiin euroon. Tämän lisäyksen jälkeen niiden vakavaraisuus olisi riittävän korkea senkin jälkeen, jos ne kärsisivät tappioita ongelmavaltioiden velkakirjoista. Tätä tarvitaan, jotta epäluottamuksen kasvu ei pysäytä rahoitusmarkkinoiden toimintaa.
Lisärahan tarpeessa olevat pankit tiedetään, mutta se jäi sunnuntaina auki, milloin Euroopan väliaikainen vakausrahasto voisi auttaa pääomien lisäämisessä. Yhteistä rahaa haluavat mukaan etenkin ongelmamaat, joissa pankkien tarpeet joidenkin saksalais- ja ranskalaispankkien ohella ovat suurimmat. Pohjoisessa Euroopassa tätä vastustetaan.
Osana rahoitusjärjestelmän toiminnan turvaamista keskiviikkona sovitaan mahdollisesti myös valtioiden takuista pankkien tulevalle varainhankinnalle. Samaa keinoa käytettiin myös syksyn 2008 kriisissä.
Suomalaispankit eivät ole lisäpääomien tarpeessa. Mutta jotta ne eivät jäisi kilpailussa rahoituksesta muita heikompaan asemaan, meilläkin hallitus voi joutua antamaan eduskunnalle esityksen tällaisten takuiden myöntämisvaltuuksista. Syksyllä 2008 eduskunta antoi 50 miljardin euron takausvaltuudet vuoden 2009 loppuun.
Palomuurista palovakuutus
Velkakriisin leviämisen estämiseksi kaavaillusta palomuurista on tulossa paremminkin palovakuutus. Tähän asti väliaikaiselle vakausrahastolle päätettyjä 440 miljardin lainanantovaltuuksia ei ole enää mahdollisuuksia korottaa, sillä tällaiseen ei löydy enää poliittista tahtoa.
Sen vuoksi järjestelyä muutetaan todennäköisesti niin, että osin valtuuksia voitaisiinkin käyttää turvaamaan sijoittajille tietty osa jonkin maan velkojen tuomista tappioista. Jos tämä vakuutus korvaisi esimerkiksi 20 prosenttia, sillä voitaisiin pönkittää vakuutussummaan verrattuna viisinkertaista saatavien määrää.
Suurin todennäköinen palovakuutuksen tarvitsija on Italia, jolla on velkaa noin 1 900 miljardia euroa. Jos sen valtionvelan uusimistahti on samantapainen kuin Suomella, sen täytyy saada markkinoilta rahaa pelkästään vanhojen velkojen uusimiseen parisataa miljardia euroa vuodessa.
Tämän vuoksi Saksa ja Ranska ovat patistaneet Italiaa tiukasti vääntämään velkakäyränsä laskevaan suuntaan.
uutiskirje 
