Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt kaavailevat pysyvän neuvotteluelimen perustamista koordinoimaan työmarkkinapolitiikkaa. Sellaisen rakennustyöhön ryhdytään, jos työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus pitää liittojen alakohtaisissa neuvottelupöydissä.
STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä iso kysymys on jatkossa, oliko raamiratkaisussa kysymys kertaratkaisusta poikkeuksellisessa tilanteessa vai onko kysymys kokonaan uudesta linjauksesta.
– Me palkansaajapuolella haluttaisiin nähdä tämän parantavan pysyvästi luottamuksellisia suhteita ja luovan työmarkkinapolitiikkaan uuden vahvuuden, Mäenpää kaavailee.
Työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa on omana kohtanaan ”Luottamusta lisäävät toimet työmarkkinoilla”. Muiden toimien lisäksi keskusjärjestöt perustavat pysyvän neuvotteluelimen, joka koordinoi yhteisten hankkeiden lisäksi vaikuttamista EU:hun, talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamista sekä muita taloutta ja työllisyyttä edistäviä toimi yhdessä hallituksen kanssa.
Pysyvän neuvotteluelimen ohjauksessa laaditaan vuoden 2012 loppuun mennessä yhteinen ohjelma työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiseksi.
Mielenkiintoisena Mäenpää pitää sitä, että luottamusta lisäävät toimet tulivat raamisopimukseen nimenomaan EK:n, ei palkansaajajärjestöjen aloitteesta.
Pitkäjänteisyyttä
Mäenpää on pitkään puhunut yhteisestä käsikirjoituksesta, lähinnä sen puuttumisesta. Kun EK hylkäsi tulopoliittiset kokonaisratkaisut, Mäenpää esitti yhteisen ”pyöreän pöydän” perustamista laatimaan yhteistä käsikirjoitusta sovittamaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ja ratkomaan muitakin Suomen menestykseen vaikuttavia tekijöitä.
Työnantajat ovat tähän asti tyrmänneet ajatuksen.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan neuvotteluelimen avulla päästään pitkäjänteisempään hahmotukseen talouspolitiikan ja työmarkkinoiden yhteensovittamisessa.
Se vastaa SAK:n tavoitteita, ja Lyly on itsekin puhunut pysyvän foorumin perustamisesta.
Tupo-aikana työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteistyö ja tiedonkulku talouspolitiikassa oli hyvin tiivistä. Keskeisinä toimijoina olivat talousneuvosto ja tulopoliittinen selvitystoimikunta, niin sanottu tuposeto.
Talousneuvosto on Lylyn mukaan edelleenkin hyvä foorumi hallituksen ja keskeisten järjestöjen tiedonvaihdossa. Sen sijaan ”tukusetoksi” muuttuneen ”tuposeton” rooli on ollut vähäisempi, koska sen yhteisistä arvioista ei ole seurannut tekoja työmarkkinapöydissä.
– Ehkäpä jatkossa senkin merkitys lisääntyy, kun työskentelypohja laajenee. Kuulemme toisiamme varmaankin hieman herkemmällä korvalla.
Ratkaistavia ongelmia riittää
STTK:n Mäenpää uskoo, että työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyö jatkuu tiiviinä, jos eurotalous heikkenee ja hallitus joutuu tarkistamaan linjauksiaan.
Mäenpää muistuttaa, että järjestöillä ja hallituksella on vielä monia isoja rakenteellisia ongelmia ratkaistavana, kuten työuriin liittyvä tematiikka.
– Yhteisen koneen muodostaminen ongelmien ratkaisua varten puolustaa paikkaansa.
lehti 