Mieluummin innostunutta kuin varautunutta. Näin kuvattiin Helsingissä viikonvaihteessa järjestetyn VAMOS! – Vasemmistoliiton muutostalkoot -seminaarin henkeä. Seminaari oli sarjassaan kolmas.
– Todettiin, että hallitusohjelmasta ei ole muodostunut puolueen poliittista tavoiteohjelmaa. Toimintatavat eivät ole muuttuneet ja voidaan pitää esillä omia pitkän aikavälin tavoitteita, Jan Koskimies sanoo.
Vasemmistolinkin, Vasemmistonuorten ja KSL:n viikonvaihteessa järjestämään tapahtumaan kokoontui 30 – 40 puolueen aktiivia, parikymppisistä eläkeikäisiin eri puolita Suomea.
VAMOS! uudistaa
Lauantai käytettiin paljolti VAMOS!-tapahtumien lähtökohtana olleeseen uusien toimintatapojen etsimiseen. Pohdittiin sitä, miten kehittää puolueen organisaatiota ja imagon muutosta.
Laura Tuomisen mielestä seminaarityöskentely tuo tulosta.
– Puhutaan konkreettisista, tärkeistä asioista, joilla on merkitystä sen suhteen, miten puolue ja sen sisäinen demokratia toimivat. Siitä, että uudet aloitteet välittyvät alhaalta ylöspäin, hän sanoo.
Hän toteaa, että aina on myös hapuilua, kun puhumaan kokoontuu aivan erilaisia ihmisiä.
– Väistämättä hetkittäin keskustellaan eri tasoilla. Silti jo nyt on nähty, että VAMOS!-tapahtumissa pyritään ajattelemaan uudella tavalla asioista, joista on puhuttu jo pitkään.
Hän ottaa esimerkiksi vasemmistoliikkeen uudistamisen.
– Tällä toiminnalla on ollut vaikutusta siihen, miten puolueen ehdokaslistat on koottu ja miten eduskuntaryhmä on uudistunut, hän uskoo.
Ei ole EU-kantoja
Sunnuntain teemoja olivat Suomen turvallisuuspolitiikka, vasemmiston suhde Euroopan unioniin ja kapitalismin vastaliikkeet. Tuominen alusti yhdessä Anna Mikkolan kanssa Euroopan unionista.
– Vasemmistossa on kymmenisen vuotta jopa vältelty keskustelua EU-linjasta. Siihen lienee vaikuttanut tapa, jolla Suomi liittyi EMUun puolueen edellisen hallitusrupeaman aikana. Se on herättänyt pahaa verta, hän arvioi.
– Ei ole haluttu avata keskustelua, koska on huonoja muistoja.
Nyt kuitenkin jo puhutaan. Tuominen pitää edistyksenä esimerkiksi EU-työryhmää, jota ollaan perustamassa puolueeseen.
– Vasemmistolaisilla ei ehkä ole viime vuosina ollut selkeitä kantoja EU-kysymyksiin. Toisaalta on ollut vanha liittovaltiokehityksen vastaisuus, johon liittyy usein sellaista ideologisuutta, joka ei vastaa todellisuutta.
Hetkittäin EU-vastaiset tahot kritisoivat vaikkapa sitä, että EU ei toimi esimerkiksi sosiaalisen Euroopan puolesta tai veroparatiisien sulkemiseksi. Nämä ovat kuitenkin asioita, joissa sillä ei ole toimivaltaa.
– Pitäisi ymmärtää, ettei ole johdonmukaista kritisoida unionia asioista, joissa se ei voi toimia, jos samaan aikaan ei olla valmiita lisäämään unionin toimivaltaa. Ylipäätään tämä keskustelu usein pohjaa enemmän ideologisiin positioihin kuin kovin pitkälle mietittyihin argumentteihin. Tästä olisi hyvä päästä eteenpäin.
Tuominen näkeekin, että nyt on tilaisuus alkaa linjata sitä, millainen Eurooppa halutaan, siitä näkökulmasta, että tiedostetaan Suomen olevan EU:n jäsen, joka ei pyri pois siitä.
– Pitää miettiä, miten kehittää unionia meidän näkökulmasta kestävään suuntaan.
Jan Koskimies arvioi, että nyt ollaan jo aika kaukana siitä keskustelusta, jossa pohditaan, sanoako kyllä vai ei EU:lle.
– Siitä kulunut riittävän pitkään ja siitä on edetty hyväksymään, että Suomi on osa unionia, hän toteaa.
Koskimies jopa löytää yhden hyvän puolen siitä, että vasemmistoliitto jäi ilman europarlamentaarikkoa viime EU-vaaleissa.
– On ollut pakko verkostoitua Eurooppaan uudella tavalla. Se on virkistänyt suhtautumista unioniin.
Vasemmiston Nato-saavutus
Jan Koskimies veti seminaarissa turvallisuuspoliittista työryhmää. Hän muun muassa kävi läpi sitä, mitä vasemmisto sai ajettua kesällä synnytettyyn hallitusohjelmaan.
Keskeinen saavutus oli Nato-kirjaus: Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.
– Tässä joka sana merkitsee, Koskimies sanoo.
– Kirjauksessa puhutaan hallituksesta, ei hallituskaudesta. Jos vasemmisto poistuu hallituksesta, jäljellä olisi eri hallitus. Yritimme saada tilalle hallituskautta, mutta se ei mennyt läpi.
Toinen keskeinen asia kirjauksessa on jäsenyyden hakeminen. Vasemmisto olisi halunnut kirjauksen siitä, että Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyttä.
– Hakeminen on lyhyempi ja teknisempi prosessi kuin Nato-jäsenyyden valmistelu, jota tapahtuu koko ajan, Koskimies toteaa.
Silti hän pitää Nato-kirjausta merkittävänä vasemmistoliiton saavutuksena hallitusneuvotteluissa. Hänestä se on kiristys Suomen Nato-kantaan.
– Saavutuksesta kannattaa pitää kiinni.
Myös Suomen suhtautumisessa Afganistanin tilanteeseen oli Koskimiehen mukaan askelia vasemmiston haluamaan suuntaan, vaikka kokonaisuus ei mennyt, kuten haluttiin.
Puolustusvoimat uuden edessä
Koskimies käytti seminaarissa myös tilaisuuden hyväkseen ja testasi puolueen turvallisuuspoliittisen työryhmän valmistelussa olevaa uutta asevelvollisuusmallia.
– Nyt pelätään kaiken asevelvollisuuteen ja puolustuspoliittiseen konsensukseen puuttumisen johtavan siihen, että yleinen mielipide kääntyy myönteisemmäksi Nato-jäsenyydelle ja siten päädytään Nato-jäsenyyteen, Koskimies arvioi.
– Me taas olemme pitäneet lähtökohtana sitä, että kun puolustusvoimat on joka tapauksessa isojen muutosten edessä riippumatta siitä, mitä vasemmistoliitto tekee, niin kannattaa etsiä siitä positiivisia puolia. Malli yhdistää vapaaehtoisuutta, mutta pitää silti kiinni perinteisemmästä puolustusajattelusta eli esimerkiksi aluepuolustuksesta.
uutiskirje 
