Verotoimistot julkaisivat viime vuoden verotiedot tänä aamuna. Lehtien kilvan julkaisemia tietoja haukutaan kateustilastoiksi ja juorukalenteriksi.
Verotiedot paljastavat kuitenkin edes jotain siitä, miten varallisuus yhteiskunnassamme jakaantuu. Ihan olennainen työkalu siis, kun tarkastellaan taloudellista vallankäyttöä, tuloerojen kehitystä tai vaikkapa varallisuuden jakautumista naisten ja miesten välillä.
Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo nousi tänään julkistetuissa vuoden 2010 verotiedoissa ansiotulojen kärkeen. ”Potkurahoineen” Kallasvuon ansiotulot olivat reilut kahdeksan miljoonaa euroa.
YLE uutisten tekemä vertailu paljastaa rikkaimman kärjen kasvattaneen tulojaan. Erityisen selvä kasvu tapahtui pääomatuloissa, jotka nousivat suhteessa enemmän kuin ansiotulot.
Valtakunnallisesti 200:n eniten pääomatuloja saaneen yhteenlasketut tulot nousivat viime vuonna 598 miljoonaan euroon edellisvuoden 454 miljoonasta. Lisäystä oli noin 32 prosenttia.
Esimerkiksi käy vaikkapa pankkiiri Björn Wahlroos, jonka pääomatulot kasvoivat 5,8 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan.
Wahlroos on myös niitä, jotka nostivat miljoonaosinkoja (pelkästään Sammon osinkoina noin 12 miljoonaa euroa), jotka eivät kaikki näy verotettavissa tuloissa, koska osinkoja tuloutetaan henkilökohtaisiin omistajayhtiöihin.
Esimerkiksi Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai Koneen ja Sanoman osingoista arviolta yli 70 miljoonan euron tulot viime vuonna. Herlin ei kuitenkaan hätyyttele pääomatulojen kärkeä. Osingoistaan huolimatta verotettavia pääomatuloja hänellä on vain 743 000 euroa.
Sanoman suuromistaja Aatos Erkko putosi tällä kertaa vajaan 15 miljoonan euron pääomatuloillaan listan neljänneksi.
Ykköseksi nousi 18,5 miljoonaa ansainnut toimistotarviketukun omistaja ja Porsche-kauppias John Lindell.
Verokeisareita ja -kuninkaita on joka maakunnassa, keisarinnoja ja kuningattaria vähemmän. Sadan eniten ansiotuloja keränneen joukossa on vain yhdeksän naista.
uutiskirje 
