Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo enemmän työntekijöitä kuin teollisuudessa
Työttömyysluvut ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet paljon eri puolilla maata, vaikka koko maan työttömyysluvuissa muutokset ovat melko pieniä. Erot työttömyydessä eivät alueiden välillä enää ole niin suuria kuin aikaisemmin.
Vuonna 2000 koko maan työttömyysprosentti oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 8,4, kun se vuonna 2000 oli 9,8 prosenttia. Kainuu oli vuosituhannen alussa pahin työttömyysalue. Siellä työttömyys kuitenkin putosi samassa ajassa 19,4 prosentista hieman alle puoleen. Lapin 17,6 prosentin työttömyydestä katosi runsas kolmannes, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa yli 40 prosenttia. Työttömien määrä on näillä alueilla pudonnut jopa enemmän kuin mitä prosenttilukujen muutokset kertovat.
Silti esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa töissä olleiden määrä oli viime vuonna vain sama kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keski-Pohjanmaalla määrä oli hieman noussut, mutta Etelä-Savossa oli työttömien määrän ohella pudonnut myös töissä olevien määrä.
Työttömyysprosentit ja työttömien määrä on laskenut kun näillä alueilla työikäisen väestön määrä on laskenut. Kainuussa ja Etelä-Savossa pudotusta tuli kymmenisen prosenttia, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla viitisen prosenttia.
Samaan aikaan Uudellamaalla työikäisen väestön määrä nousi kymmenkunta prosenttia. Työllisten ja työttömien määrä nousi samassa suhteessa, joten alueen työttömyysprosentti oli viime vuonna sama kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Uudenmaan osuus koko maan työttömien määrästä nousi yli viidennekseen.
Työttömyystilanne on vuosituhannen alkuun verrattuna suhteellisesti pahentunut eniten Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Kainuun, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Lapin ohella eniten suhteellista asemaansa parantaneisiin kuuluu Päijät-Häme.
Kohta kolme neljästä palvelualoilla
Toimialojen välillä on tapahtunut yhtä rajuja muutoksia. Vuonna 2000 työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kaikkiaan runsaat 2,3 miljoonaa ihmistä. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli 112 000 enemmän.
Mutta samaan aikaan teollisuudesta, kun mukaan lasketaan vielä sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto, oli kadonnut 85 000 työpaikkaa, lähes viidesosa kaikista työpaikoista. Maa- ja metsätaloudessa, josta katosi kaikkiaan 31 000 työpaikkaa, hävitys oli suhteellisesti vielä suurempi.
Liike-elämän palveluissa, joihin kuuluvat muun muassa siivous ja kiinteistönhuolto sekä vartiointipalvelut, väkimäärä kasvoi yli kolmanneksen. Tällä sektorilla työskenteli viime vuonna jo neljännesmiljoona ihmistä.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työllisten määrä kasvoi kymmenessä vuodessa vain 16 prosenttia. Mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijämäärä on jo ohittanut teollisuuden työntekijämäärän.
Liike-elämän palveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijämäärä on kasvanut saman verran kuin mitä se teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa on kymmenessä vuodessa vähentynyt. Muita vahvoja kasvualoja ovat olleet erilaiset muut palvelut sekä rakentaminen. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemusalankin työntekijämäärä on kasvanut lähes kymmenen prosenttia.
Eri palvelualoilla työskentelevien osuus kaikista työllisistä nousi viime vuonna jo 72 prosenttiin.
lehti 