Liikenneministeri Merja Kyllönen arvioi, että Suomessa liikenneturvallisuustyö on tuottanut tuloksia.
– Silti meillä on väestöön suhteutettuna liikennekuolemia 40 prosenttia naapurimaatamme enemmän, hän totesi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin seminaarissa Helsingissä torstaina.
Kyllösen mielestä kysymys on löyhästä asennoitumisesta liikenneturvallisuuteen, mikä näkyy hetkittäin provokaationa median lööpeissä ja kansalaiskeskusteluissa, mutta ikävästi myös ihmisten, yritysten ja valtiovallan toiminnassa.
Jokainen liikennekuolema on jollekin henkilökohtainen järkytys.
– Ruotsissa voi huoletta astua suojatielle silmät aamun sanomalehdessä. Ruotsalaiset polkevat välittömästi jarrua, jos havaitsevat jalankulkijan aikomuksen ylittää suojatie. Suomessa autoilija painaa kaasua, jotta jalankulkija ymmärtää olla astumatta auton eteen, Kyllönen vertaili.
Promillerajan alentamisessa kyse ihmishengistä
Erityisesti Kyllönen on huolissaan siitä, että suomalaisille ei tunnu olevan selvää se, että alkoholi ja autoilu eivät sovi yhteen. Suomessa alkoholi on joka neljännen liikennekuoleman syy. Promillerajan laskemisessa 0,2 promilleen ei Kyllösen mielestä ole kyse moralisoinnista, vaan ihmishengistä.
Hän peräänkuuluttaa liikenneturvallisuuden nollavisiota, joka nostaa ihmisen hengen ja terveyden ensisijaiseksi arvoksi myös tieliikenteessä. Sama ajattelutapa on ohjenuorana lento-, laiva- ja raideliikenteen sekä työturvallisuuden kehittämisessä.
– Jokainen liikennekuolema on jollekin henkilökohtainen järkytys ja siksi nollavisio on kaikessa idealismissaankin perusteltu, hän sanoi.
– Olen tietoinen, ettei muutos tapahdu vain asenteita muuttamalla, vaan tarvitaan myös rahaa. Esimerkiksi liikenteen investointien hyöty- ja kustannuslaskelmissa tulisi huomioida myös turvallisuus
Kyllösen mielestä jatkossa listojen kärkeen tulisi siivilöityä ne hankkeet, joilla on vahvat vaikutukset liikenteen turvallisuuteen,.
Ruotsi otettava kiinni
Ajattelutavan muutos pätee myös liikennettä koskevaan koulutukseen. Erityisesti ammattiliikenteessä on hyväksyttävä se, että kerran opitut taidot vaativat päivittämistä. Hyvänä esimerkkinä Kyllönen pitää uutta raskaan liikenteen ammattipätevyyslakia, jolla taataan säännöllinen jatkokoulutus ammattikuljettajille.
Ministeri uskoo, että koulutuksessa syntyy turvallisen ajamisen ahaa-elämyksiä jo kannuksensa hankkineille konkareillekin.
– Liikenteen turvallisuus on osa arjen perusturvallisuutta. Se on tunne, että voin luottavaisin mielin kävellä, matkustaa linja-autossa tai suhauttaa lentoteitse lomakohteeseen, hän sanoi ja lupasi tehdä parhaansa, jotta Suomi pääsisi liikenneturvallisuudessa Ruotsin tasolle.
– Maaotteluhenki ei ole pahitteeksi, kunhan se pysyy pelisääntöjen ja reilun urheiluhengen puitteissa.
uutiskirje 
