Oppostio pelkää leikkauksia
Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen palkka nousi taas esille eduskunnassa, kun oppositio läimi tiistaina hallitusta sen kunnille osoittaman elvytyksen riittämättömyydestä. Eduskunta kävi keskustelua valtion menokehyksistä vuosille 2010–2013.
Perussuomalaiset nostivat Liliuksen palkan esiin ja vaativat hallitusta puuttumaan ylisuuriin palkkioihin. Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Lilius sai viime vuonna työstään valtio-omisteisessa Fortumissa palkkaa ja erilaisia palkkioita yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliittoa kiinnosti Liliuksen tulojen suhde kuntien saamaan elvytykseen. Kun kuntien lasketaan hyötyvän kehysriihessä sovituista valtion toimista
– Kela-maksujen poistosta, yhteisövero-osuuden korotuksesta ja kiinteistöveron korotuksesta – kuluvana vuonna noin 450 miljoonaa euroa, laskettiin sen tekevän runsaan miljoonan kuntaa kohti.
– Se on yhtä tyhjän kanssa, Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä sanoi.
– Lilius saa saman verran valtiolta kuin Tornio, Kemi ja Rovaniemi saavat yhteensä.
”Yhteenkuuluvuutta
ja kavereita”
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) puhui yhteisvastuusta ja kavereista. Hän totesi kriisin olevan niin voimakas, ettei sen seurauksia voida välttää.
– Työpaikkoja menee ja yrityksiä kaatuu. Kaikkea emme voi pelastaa, hän sanoi ja toivo, että nyt ei päädyttäisi 1990-luvun alun ilmapiiriin, jota hän kuvasi ahdistuneeksi.
– Nyt tarvitaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jokainen tarvitsee kaveria, hän yllytti ja muistutti, että Suomen tilanne on parempi kuin monella muulla maalla
Katainen luetteli hallituksen tavoitteita talouskriisin suhteen: ostovoiman turvaaminen, työllisyyttä tukeva elvytys, kotimaisen rahoitusmarkkinoiden luottamuksen säilyttäminen, työurien venyttäminen ja peruspalvelujen turvaaminen.
Hän luetteli myös kunnille tulevia tukia ja muistutti siitä, että valtio velkaantuu kymmenkertaisesti verrattuna kuntiin.
– Näin valtio ottaa suuren osan kuntien taakasta kantaakseen.
”Kiistelyä
painopisteistä”
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) vetoomus oli dramaattisempi, kun hän tulkitsi tilannetta eilen saadun, OECD:n maailmantalouden tilasta tekemän ennusteen pohjalta. Hänestä eduskunnan kiistely liikkui verotuksen painopisteissä.
– Nämä erot ovat marginaalisia tähän kriisiin verrattuna, hän sanoi.
– Myöskään Suomessa talous ja työllisyys ei voi lähteä kasvuun, ellei maailmalla saada muutosta aikaan.
Vanhasen mukaan pitää yhdistää voimat, jotta päästään kuopan yli kannustamalla työmarkkinajärjestöjä pitkäaikaiseen palkkapolitiikkaan, jotta kilpailukyky paranisi, ja vahvistamalla Suomen asemaa rahoitusmarkkinoilla, jotta maa saa jatkossakin halpakorkoista lainaa.
– Nämä ovat isoja asioita, mutta uskon, että yhteisymmärrys löytyy.
”Jokainen,
joka asuu, maksaa”
Me-henkeä kuulutettiin vihreidenkin riveistä, joissa hallituksen elvytyspolitiikkaa pidettiin kaikin puolin onnistuneena. Janina Andersson ilmoitti maksavansa mielellään kiinteistöveron korotuksen, hyvätuloinen kun on.
– Olisiko parempi, että korotetaan kunnallisveroja, jotka kohdistuvat kaikkiin, hän kysyi oppositiolta.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki opetti Anderssonille, että kaikki, jotka asuvat, joutuvat maksamaan kaikille samantasoisen kiinteistöveron korotuksen.
– Työttömät, pätkätyöläiset, eläkeläiset, hän luetteli.
Hän paheksui sitä, että tätä kautta nostetaan asumiskustannuksia, jotka ovat jo nyt isoissa kaupungeissa lähteneet käsistä.
”Kuinka monta
työtöntä tarvitaan?”
Katainen korosti myös sitä, että hallituksen selkeä arvovalinta on huolehtia niistä, jotka jäävät jalkoihin.
Oppositiossa ei ihan uskottu tähän.
Vasemmistoliiton Martti Korhosen kysyi ministereiltä, kuinka paljon työttömiä tarvitaan, ennen kuin hallitus ryhtyy aitoihin elvytystoimiin.
Hän kaipasi kunnille reilusti lisää valtionosuuksia tai muita tulonsiirtoja.
– Kunnat joutuvat rokottamaan asukkaitaan verojen ja maksujen korotuksilla ja ottamaan velkaa velan päälle. Velka tuottaa köyhille kunnille ongelmia ja johtaa siihen, että alueelliset erot kasvavat, Korhonen sanoi.
– Ja lopulta kuntien on pakko leikata hyvinvointipalvelujaan sekä vähentää henkilöstöä.
Korhosen mielestä talouden tarvitsemaa elvytysruisketta ei synny hyvätuloisille annetulla veroalella.
– Se ei lisää kotimaista kysyntää vaan valuu lainojen maksuun, korkeakorkoisille tileille tai muihin sijoituksiin.
Korhonen muistutti valtion velan jäävän bruttokansantuotteesta edelleen kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin 90-luvun lamassa, vaikka valtionvelkaa jouduttaisiin ottamaan lisää yli 40 miljardia euroa.
– Viimeksi velalla tuettiin pankkeja. Nyt se voitaisiin käyttää talouden aitoon elvyttämiseen.
”Leikkauksia
tulossa”
SDP esitti epäilyn siitä, että hallitus valmistelee uusia leikkauksia sen lisäksi, mitä kunnat joutuvat leikkaamaan, mutta ei halua kertoa niistä ennen kesäkuun eurovaaleja.
SDP:n Tarja Filatov huomautti, että hallituksen menokehykset sisältävät 200 miljoonan leikkauksen. Hän syytti hallitusta taktikoinnista ja muistutti kunnallisvaaleja edeltäneestä ajasta.
– Ennen vaaleja hallitus sanoi, ettei lama kosketa Suomea ja huoli kuntataloudesta on pelottelua. Heti vaalien jälkeen ääni kellossa muuttui.
lehti 