Osallistuva budjetointi, aluefoorumit, eriarvoistumista vähentävät globaalit ja paikalliset veromallit, spekulatiivisen ja reaalitaloudelle välttämättömän sijoitus- ja pankkitoiminnan erottaminen toisistaan.
Siinä asioita, jotka nousivat keskusteluun sunnuntaina toisessa Vapaus valita toisin -kansalaiskokoontumisessa.
Helsingissä Paasitorniin kerääntyi vajaat 200 aktiivista pohtimaan muun muassa eriarvoistumista, kestävää taloutta, luonnonvarojen kulutusta, demokratian laajentamista ja globalisaatiota.
Kuntauudistusta valmisteltaessa pitäisi samaan aikaan uudistaa paikallisdemokratiaa.
– Saimme kasaan paljon konkreettisia ehdotuksia demokratian ja toimintatapojen suhteen, verkoston puheenjohtaja, tutkija Emilia Palonen sanoo.
Budjettivaltaa leveämmälle
Esimerkiksi osallistuva budjetointi oli asia, joka nousi esiin kaikissa tapahtuman neljästä työryhmästä.
– Sen toivottiin leviävän valtavirraksi. Se voitaisiin nähdä työkaluna monessa paikassa, kuten kaupungeissa.
Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kaupungissa osa budjettivallasta annettaisiin kaupunginosittain asukkaille, jotka asettaisivat tavoitteita asuinalueensa hankkeista.
– Tämä nähtiin vaikkapa ympäristön kannalta kestäväksi vaihtoehdoksi ja laajoissa talouden kysymyksissäkin nykyistä reilummaksi tavaksi toimia, Palonen arvioi.
Ympäristön kannalta osallistuvan budjetoinnin etu olisi paikallisuus.
– Yhteisöllisyys ja paikallisuus ovat tämän ajan vasta-argumentteja perinteiselle globalisaatiolle ja hyperkapitalismille. Pyritään paikalliseen tuotantoon, kun etsitään tapoja, joilla tuotaisiin tuottamista ja päättämistä lähemmäs kansalaisia.
Aluefoorumeissa muitakin kuin puolueita
Palosen mukaan demokratiaryhmä puhui hyvinkin konkreettisella tasolla kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon ja sen kehittämisestä.
– Esillä olivat esimerkiksi metropolialueen aluefoorumi, jotka eivät olisi pelkästään paikallisvaltuustoja. Niissä olisi mukana muitakin toimijoita kuin puolueet. Niissä puhuttaisiin enemmän asioista kuin ihmisistä ja puolueista, Palonen kuvailee.
Muut toimijat voisivat olla taloyhtiöitä, kaupunginosayhdistyksiä, yrityksiä, julkisia toimijoita ja yksittäisiä ihmisiä.
– Mietimme myös sitä, miten yhdistää edustuksellista demokratiaa ja osallistuvaa demokratiaa, jolla nähdään olevan tärkeä rooli edustuksellisen demokratian rinnalla.
Palonen toteaa, että aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun hallitus valmistelee kuntauudistusta. Sen yhteydessä on puhuttu ihmisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisen tarpeesta.
– Kuntauudistusta valmisteltaessa pitäisi samaan aikaan uudistaa paikallisdemokratiaa, Palonen toteaa.
– Tämä on konkreettinen asia, jota Vapaus valita toisin -yhdistys varmasti vie eteenpäin.
Tasaaminen edistää rikkaidenkin hyvinvointia
Vapaus valita toisin -yhdistys aloitti runsas kaksi vuotta sitten etsimällä keinoja eriarvoistumisen estämiseen ja esittämällä perusturvan korottamista 120 eurolla.
– Eriarvoistumisen vastainen työ on yhä läsnä, Palonen vakuuttaa.
Keskusteluissa haettiinkin erilaisia verotuksen keinoja niin kansallisen kuin globaalin eriarvoistumisen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen vahvistamiseksi.
– Pohdittiin sitä, miten saadaan rikkailta osa heidän varallisuudestaan tarvitseville, jotta saadaan kestävämpi yhteiskunta kaikille. Hyvinvoinnin tasaaminen edistää varmasti myös rikkauden hyvinvointia.
Vaikeita malleja onnistuttiin kehittämään
Palonen arvioi, että nyt työryhmät saivat enemmän tuloksia kuin edellisessä kokoontumisessa.
– Onnistuimme erinomaisesti kehittämään hyvinkin kompleksisia malleja eteenpäin, hän kiittää.
Niitä ovat vaikkapa kestävän kehityksen prosessissa juuri osallistuva budjetointi ja paikallistalous, käyttäjädemokratia, veroparatiisien boikotointi, pankkien lainojen ehtojen muokkaaminen kestävän kehityksen kriteerien mukaisiksi, spekulatiivisen ja reaalitaloudelle välttämättömän sijoitus- ja pankkitoiminnan erottaminen toisistaan ja julkisen sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusmarkkinakytkösten purkaminen.
Yhdistys kokoaa tapahtuman annin verkkosivuilleen ja kokoontuu parin viikon kuluttua pohtimaan, miten työstää ideoita eteenpäin.
lehti 