Maailman päättäjillä on tänään nelisen tuntia aikaa ratkaista talouskriisi, jota yleisesti verrataan 1930-luvun suureen lamaan.
Maailman kauppajärjestön ennusteen mukaan maailmankauppa putoaa tänä vuonna yhdeksän prosenttia. Ensi kerran 60 vuoteen maailmantalous supistuu.
Kaikki odottavat G20-kokoukseen osallistuvilta huippujohtajilta pelastusta kriisiin. Melkein kaikki pelkäävät, että tuloksena on kuitenkin vain julkilausumia sääntelyn lisäämisestä sekä mahdollisesti lisää rahaa pahimmassa kriisissä olevien talouksien elvyttämiseen.
Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltä eri puolilla maailmaa viikonlopusta lähtien vaatien loppua finanssimarkkinoiden vastuuttomalle vapaudelle.
Mitä me sanoimme, voivat mielenosoittajat perustellusti kehua.
Maailmanlaajuiselle lotolle lainarahalla kävi juuri niin kuin hyvin monessa paikassa ennustettiin jo vuosia sitten. David C. Korten totesi nyt jo klassikkona pidettävässä teoksessaan Maailma yhtiöiden vallassa niinkin aikaisin kuin vuonna 1995, että globaali talous on sairas. Se palkitsee voimavaroja hävittäviä rahoittajia, jotka eivät luo varallisuutta, vaan keräävät voittonsa muiden kustannuksella.
Sitä mukaa kun kansainväliset rahamarkkinat paisuivat, niiden valtakin kasvoi, ja oltiin yhä enemmän niiden oikkujen armoilla, kirjoitti puolestaan Jaana Airaksinen vähälle huomiolle jääneessä teoksessaan Maailmankauppaa kaikille vuonna 2003.
Talouskriisit yleistyivät jo 1990-luvulla, kun pikavoittoja haalittiin pääomaliikkeillä, joiden rahat olivat 95-prosenttisesti keinottelua eivätkä tuotantoon suuntautuvaa varallisuutta.
Viime syyskuun romahdukseen asti tällaiset kommentit jäivät marginaaliin, koska markkinat ja suurin osa silloinkin vallassa olleista G20-johtajista uskoi taikatemppuihin: maailmantalous kasvaa, kun velkaa muutetaan arvopapereiksi ja kierrätetään taskusta toiseen.
Pahin tulos Lontoon kokouksesta olisi jatkaa samaa politiikkaa uudella nimellä. Aiempien talouskriisien yhteydessä ei pureuduttu rahoitusmarkkinoiden vapauteen, vaan luotettiin sinisilmäisesti itsesääntelyyn. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun.
Ranskan on kerrottu marssivan ulos G20-kokouksesta, jos kokouksessa ei sitouduta tiukkaan talouden sääntelyyn. Lyhyellä tähtäimellä tämä saisi aikaan kriisin pahenemisen, mutta pitkässä juoksussa Ranskan vaatimus on ainoa oikea.
Ne ovat täällä taas
Kevät tuli tällä viikolla ainakin Etelä-Suomeen. Ja tämä ei ole vain helsinkiläistä mutua.
Varma kevään merkki on lintujen kevätmuutto, joka käynnistyi BirdLifen mukaan alkuviikolla vauhdilla. Pohjanlahdella on jo tuhansia haahkoja ja satoja merimetsoja. Etelä-Suomessa on nähty muun muassa satoja kiuruja, joista on enää ”kuu kesään.” Peippojakin jo odotellaan.
Suurin osa muuttolinnuista saapuu vasta toukokuussa, mutta hätäisimmille ei voi sanoa kuin että kiitos ja tervetuloa.
lehti 