Nollalinja ei silti riitä
Työmarkkinoiden sopimuskierros on käynnistymässä ja edessä on runsaan puolentoista vuoden harjoitus ennen kuin kaikki sopimukset on uusittu.
Kärjessä kulkee teknologiateollisuus, jonka palkat ovat auki syyskuun lopusta lähtien. Neuvottelut käynnistyivät maanantaina suurten neuvottelukuntien tapaamisella ja ne sujuivat tunnustelun ja yleisen taloustilanteen kartoittamisen merkeissä.
- Huhti-toukokuun aikana selvitämme löytyykö mahdollisuuksia sopimuksen jatkamiseen, sanoo SAK:laisen Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Aivan ensimmäisenä neuvottelut käynnistyivät rahoitusalalla, jossa viiden neuvottelurupeaman jälkeen pidetään pääsiäistaukoa. Myös metsäteollisuus käynnistänee neuvottelunsa lähiaikoina.
Varsinaisen sopimussuma ajoittuu ensi vuoden alkuun, jolloin katkolla on suurin osa sopimuksista.
”Ei varaa
korotuksiin”
Teollisuuden palkansaajat ry pyrki vielä viime tingassa virittämään työnantajien kanssa keskustelua kokoavasta työmarkkinasopimuksesta, mutta sai kylmää vettä niskaansa.
Työnantajalle tarjottiin neuvotteluja kolmivuotisesta teollisuuden raamisopimuksesta, jolla olisi vakautettu talouskriisin runtelemia työmarkkinoita.
Eri keskusjärjestöjen teollisuusliitoista koostuva TP ilmoitti liittojen käyvän alakohtaisiin sopimusneuvotteluihin tavoitteenaan palkansaajien ostovoiman kohentaminen.
Työnantajat tarjoavat neuvottelupöytään tiukkaa kustannuskuria ja joustavuutta.
– Palkankorotuksiin ei ole kerta kaikkiaan varaa, evästi Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Sakari Tamminen neuvotteluja äskettäin.
”Nollalinja
ei käy”
Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan nollalinja ei kerta kaikkiaan käy.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko on todennut, ettei yleisiin palkankorotuksiin ole tässä tilanteessa mahdollisuuksia. Palkkoja korotetaan niissä yrityksissä, joissa siihen on varaa.
Sekään ei Aallolle passaa. Nyt neuvotellaan jatkosopimuksesta, jossa yrityskohtainen erä on sovittu 40 prosentiksi. Muodostui korotus sitten millaiseksi hyvänsä, yleiskorotusta on tultava sovitun jako-osuuden mukaisesti, Aalto tuumii.
Metsäteollisuus
haluaa reagoida
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jari Forss arvioi, että alan sopimuksista päästään neuvottelemaan jo keväällä. Työnantajajärjestö on esittänyt kaikille sopimuskumppaneilleen neuvottelujen aikaistamista kevääseen.
– Ainakaan kielteistä vastausta ei ole tullut.
Puuliiton kanssa mekaanisen metsäteollisuuden sopimus päättyy syyskuun lopussa ja Paperiliiton kanssa palkat ovat auki lokakuun puolivälissä.
Forssin mukaan neuvottelujen aikaistamisella halutaan reagoida heikkenevään tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.
– Suomen talous menee alaspäin ja metsäteollisuudessa, kuten muillakin vientialoilla, kustannuskilpailukyky heikkenee kaiken aikaa.
Forss ei halua tarkemmin kertoa neuvottelujen lähtökohdista. Tapana ei ole neuvotella julkisuuden kautta, hän perustelee.
– Yleisesti ottaen kyse on siitä miten metsäteollisuus, koko vientiteollisuus ja koko Suomi säilyy kilpailukykyisenä.
Rahaa palkka-
keskustelulla
Ensimmäisenä neuvottelut käynnistivät STTK-lainen rahoitusalan ammattiliitto Suora ja Finanssialan keskusliitto. Sopimuskausi ulottuu aina vuoden 2011 kesäkuuhun, mutta parhaillaan käydään tarkistusneuvotteluja. Niiden on määrä tulla valmiiksi toukokuun puoliväliin mennessä.
Suora ei ole vielä asettanut yleiskorotustavoitettaan, mutta sellainenkin tulee, kunhan neuvottelut jatkuvat pääsiäisen jälkeen.
– Missään tapauksessa nollalinja ei riitä, eikä prosenttikaan, sanoo Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila.
Pääpaino on neuvotteluissa paikallisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. Rahoitusalalla otettiin käyttöön palkkakeskustelumalli, jossa työntekijä ja työnantajan edustaja keskustelevat tiettyjen pelisääntöjen mukaan henkilökohtaisen palkkauksen kehittämisestä.
Ensimmäisen, viime syksynä käydyn palkkakeskustelukierroksen tuloksista on tutkittua tietoa ja kokemukset ovat olleet Lankilan mukaan hyviä.
– Oikeastaan yllättävänkin hyviä. Mutta ei tämä malli vielä valmis ole.
Lankila mukaan palkkakeskustelumallin sisäänajo vaatii rahaa. Jos sitä ei löydy, mallin kehittäminen hyytyy siihen, Lankila arvioi.
Kuntasopimus
ja maltti
Kunnissa sopimukset päättyvät ensi tammikuun lopulla, paitsi terveydenhuoltoalan Tehyllä vajaata vuotta myöhemmin. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on toivonut kuntasopimusten aikaistamista, jotta ne voitaisi kytkeä paremmin valtion ensi vuoden budjetin aikatauluun.
Syynä on se, että hallitus on luvannut kunnille lisäyksiä ensi vuoden valtionapuihin. Ehtona on, että kuntiin saadaan pitkä, kolmen vuoden ”erittäin maltillinen” palkkaratkaisu.
Kuntajärjestöt eivät ole torpanneet neuvottelujen aikaistamista, mutta tuloksen ennakointi ei ole ollut mieleen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen on pitänyt valtionapujen ja palkkaratkaisun niputtamista kuntien työntekijöiden kiristämisenä.
uutiskirje 