Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet työllistää osatyökykyisiä ja vaikeasti työllistyviä sekä tuottaa alan palveluja ovat heikentyneet. Näin kertoo tiistaina julkistettu Järjestöbarometri 2011.
Erilaisten työllistämistoimien piirissä oli viime vuonna noin 126 000 suomalaista. Järjestöt ja säätiöt työllistivät heistä noin 30 000 ihmistä. Hieman yli kolmannes työllistyi yrityksiin ja vajaa kolmannes kuntiin ja kuntainliittoihin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat järjestökentän sisällä merkittäviä työllistäjiä. Osatyökykyisiä työllistävät eniten paikallistasolla toimivat työttömien yhdistykset ja päihdeyhdistykset.
– Käytännössä nämä yhdistykset antavat mahdollisuuden päästä työllistymispolun alkuun juuri heille, joita muut tahot eivät ole valmiita työllistämään, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Palkkatuki vähentynyt
Palkkatuki on ollut yhdistyksille tärkeä työllistämisen muoto. Kuitenkin palkkatuella työllistettyjen määrä on yhdistyksissä kolmessa vuodessa vähentynyt 2 000:lla. Samaan aikaan muilla työmarkkinatoimenpiteillä kuten työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olleiden määrä on yhdistyksissä kasvanut 3 000:lla.
Särkelän mukaan merkittävä osa järjestöjen työllistämispotentiaalista ja ennen kaikkea osatyökykyisten ihmisten resursseista jätetään näin käyttämättä. Syynä ovat palkkatuen perusteiden muutokset ja de minimis -säännöstö, joihin Särkelä vaatii pikaista korjausta.
De minimis on EU:n asetus, joka rajoittaa yritykselle myönnettävän tuen 200 000 euroon kolmen vuoden aikana ilman komission ennakkohyväksyntää.
Sosiaalipalveluissa käynnissä muutos
Järjestöt tuottavat noin 16,3 prosenttia kaikista sosiaalipalveluista, mikä kustannuksilla mitaten tarkoittaa noin 1,3 miljardia euroa. Järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen toimintayksiköistä on laskenut samalla kun yritysten osuus on kasvanut.
– Alan järjestöt ovat tuottaneet sellaisia palveluja, joita kunnat eivät tuota ja joita yritysten ei kannata tuottaa, Riitta Särkelä kertoo.
Asiakasmäärillä mitattuna järjestöjen osuus on pienentynyt 41 prosenttia vuoden 2003 jälkeen. Henkilöinä tämä tarkoittaa vähennystä 159 000:sta 94 000:een. Yritysten asiakasmäärät ovat suunnilleen samassa ajassa kaksinkertaistuneet nykyiseen noin 74 000:een.
– Kunnat eivät ole ottaneet laajempaa vastuuta palveluista, joista järjestöt ovat joutuneet vetäytymään. Herää kysymys siitä, mihin osa palveluja käyttävistä ihmisistä on joutunut. On olemassa riski, että sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jää entistä suurempi joukko suomalaisia, Riitta Särkelä toteaa.
Hänen mukaansa sosiaalipalvelujen muutos on tehtävä näkyväksi, sillä nykyisin ei tiedetä, mitä muutos asiakkaiden kannalta tarkoittaa.
– Kokonaiskuvan saamiseksi kuntien omia palveluja käyttävien asiakkaiden määriä on alettava jälleen valtakunnallisesti tilastoida, Särkelä vaatii.
Sosiaalipalvelujen tuotanto on myös eriytynyt. Järjestöt tuottavat edelleen lähes kaikki ensi- ja turvakotipalvelut sekä suurimman osan avomuotoisesta päihdekuntoutuksesta. Sen sijaan lähes kaikki perhekotien asiakkaat ja valtaosa lastensuojelulaitosten asiakkaista oli vuoden 2010 lopussa yritysten palvelujen piirissä.
lehti 