EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vetosi suomalaisiinkin päättäjiin torstaisella Suomen vierailullaan, jotta nämä harkitsisivat rauhallisesti EU:n komission eilen esittämää kokonaisuutta euromaiden taloudenpidon valvonnan kiristämisestä ja jonkinlaisten euromaiden yhteislainojen käyttöönotosta.
Eurovaltioiden omien joukkovelkakirjojen korvaaminen jonkin muotoisilla euromaiden yhteisillä ja ainakin osin yhteisellä vastuulla olevilla joukkovelkakirjalainoilla on ollut esillä jo aikaisemminkin.
Suomessa hallitus on suhtautunut ainakin täysin yhteisellä vastuulla oleviin velkakirjoihin kielteisesti. Viimeksi torstaina pidetyssä tasavallan presidentti Tarja Halosen Presidenttifoorumissa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen varoitti yhteislainojen vievän loputkin sijoittajien luottamuksesta euroalueeseen.
Suomessa on pelätty yhteislainojen myös nostavan Suomen kaltaisten, hyvin taloutensa hoitaneiden maiden korkomenoja.
Rehn puolestaan varoitti Presidenttifoorumissa Suomea suhtautumasta ylenkatseellisesti muuhun Eurooppaan. Hän muistutti Suomea pidetyn 1980-luvulla Euroopan Japanina, mutta joutuneen sitten laman myötä tilanteeseen, jossa se oli parasta A-ryhmää korkeintaan Kummelin tv-showssa.
Puolittaiset ratkaisut eivät enää riitä
Rehn korosti tiedotustilaisuudessaan, että yhteislainat eivät ole vastaus tämän hetken päälle kaatuviin ongelmiin, vaan pidemmän tähtäimen toimenpide.
Komissio esitti keskiviikkona kolmea mallia yhteislainoiksi. Niistä kahden toteuttaminen edellyttäisi myös EU:n perussopimuksen muuttamista, koska nykyinen perussopimus kieltää maiden yhteisvastuun lainoista. Kolmas malli, joka muistuttaa nyt tehtyä takausmallia, voitaisiin toteuttaa ilman sopimusmuutoksia, mutta sen tehon arvioidaan olevan heikoin.
Rehn korosti myös sitä, että yhteislainojen edellytyksenä on kurin ja valvonnan tiukentamista rahaliitossa.
– Ilman sitä yhteislainoista tulisi roskalainoja.
Komissio esitti keskiviikkona tähän liittyen muun muassa maiden budjettien ennakkotarkistusta, yhtenäistä budjettiaikataulua jäsenmaille sekä budjettien pohjaamista valtiovarainministeriöistä riippumattomiin talousennusteisiin.
Alijäämä- ja velkarajoja rikkoneet maat joutuisivat lisäksi tiukennettuun seurantaan budjetin toteutumisen osalta.
Rehnin mielestä kriisin voittamiseksi puolittaisten ratkaisujen aika on nyt ohi.
– Edessä on rahaliiton hidas hajoaminen tai sen voimistaminen.
Rehnin mielestä kyseessä on euroaluetta koskeva järjestelmäkriisi. Sen ratkaiseminen edellyttää järjestelmän vahvistamista ja lisäksi kunkin maan omia toimia.
lehti 