Kanadalaisen malminetsintäyhtiön into jatkaa tutkimuksia tavoitteena uraanin louhinta Pohjois-Karjalassa ei käy paikallisille asukkaille. Enon Louhitalon yleisötilaisuudessa haluttiin torpata hanke alkuunsa. Pelkät tutkimukset, kaivoksesta puhumattakaan, vaarantavat tärkeän ja arvokkaan pohjavesialueen.
– Puhdas pohjavesi on tärkeintä, sanoo enolainen marjanviljelijä Kauko Heiskanen, jonka mansikkapellolta tutkimusalueelle on vain kilometrin matka.
Hän on ollut alusta asti uraanikaivoksia vastustavassa kansalaisliikkeessä.
– Uraanin haitoista oli arveluja ja jotain tietoja jo silloin. Tietoa on tullut lisää, ja nyt ei enää kuule kaivosta puolustelevia puheita. Ovat kääntyneet enempi vastustamaan tai ovat hiljaa, kertoo Heiskanen.
Mawsonin jatkohakemus oli Heiskaselle yllätys. Hän kuten moni muukin on ollut siinä käsityksessä, ettei Riutan alueelta löydy niin paljon uraania, että sen louhinta olisi taloudellisesti kannattavaa.
Kun yhtiö haluaa tutkia aluetta tarkemmin, ei se laita rahojaan työhön huvikseen. Jotta kaivoshanke ei toteutuisi tarvitaan uutta puhtia myös kansalaistoimintaan.
Reilun vuoden prosessi
Homma etenee nyt niin, että turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valmistelee Mawsonin tutkimuslupaa. Ensi vaiheessa järjestetään kuuleminen asiassa. Kansalaisliike auttaa maanomistajia ja muita tahoja lausuntojen laatimisessa.
Tukesissa prosessin on arvioitu kestävän vuodesta puoleentoista. Mikäli se suosittaa valtioneuvostolle luvan myöntämistä ja jos se sellaisen antaa, on edessä valitustie hallinto-oikeuteen.
Lupa ei siis heltiä yhtiölle kuin manulle illallinen, vaan on pitkä prosessi. Tie tutkimuksista kaivostoimintaan on aikanaan oma monivaiheinen prosessinsa. Nopeinkin aikataulu vie useita vuosia.
Lähtökohdaksi varovaisuusperiaate
Kauko Heiskanen on vakuuttunut, että kaivos veisi seudulta enemmän työpaikkoja kuin toisi niitä tullessaan. Hänen kaltaisiltaan se veisi elinkeinon ja imagohaitta heikentäisi lähes kaiken muun uuden kehittelyä.
– Täällä on hyvät marja- ja sienimaastot. Monille niistä saatava tulo on tärkeä. Sekin menisi kaivoksen myötä, mies pohtii, mutta korostaa, että pahin uhka kohdistuu pohjaveteen.
Kuusojankankaan vedenottamo sijaitsee tutkimusalueen tuntumassa. Se on tärkein puhtaan veden lähde Kontiolahden asukkaille ja merkittävä myös joensuulaisille.
Louhitalon tilaisuudessa pohjavesiasia nousikin päällimmäiseksi.
– Puhdas vesi on terveyden perusta, kiteytti ympäristö- ja myöhemmin ely-keskuksessa työkseen maakunnan pohjavesiin perehtynyt Eero Liimatta.
Hän piti rikastusvaihetta pahimpana uhkana ja peräsi yleistä ymmärrystä asiasta myös jokseenkin hiljaa olleilta Joensuun päättäjiltä ja viranhaltijoilta.
– Kaivostoiminta on pilannut joka alueella pohjavedet, eikä uusi tekniikka siinä auta. Kaivoksessa tehdään aina kompromissi taloudellisten ja ympäristöarvojen kesken, mutta pohjavesialueilla ei pitäisi tehdä mitään kompromisseja, sen verran tärkeää puhdas vesi on, Liimatta totesi.
Uraanin hinku voi hiipua
Kansalaisliikkeen aktiivi Markku Aho muistutti, että lain mukaan malminetsintä ei saa aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle.
– Lähtökohtana pitäisi olla varovaisuusperiaate, sen on viime aikoina todistanut myös Talvivaaran kaivoksen toiminta. Siellä homma ei ole ollut sen paremmin toimijan kuin viranomaistenkaan hallinnassa.
Tilaisuudessa puhunut tutkija Heikki Simola kertasi Fukushiman tapahtumia ja arvioi muun muassa Saksan ja Kiinan ydinvoiman käyttöä vähentäviin ratkaisuihin viitaten, että hinku uraanin perään voi hiipua.
– Muualla kritiikki ydinvoimaa kohtaan on kasvanut, mutta valitettavasti meillä ei ole sellaisesta merkkejä. Valppautta tarvitaan ja aktiivisena pitää olla, Simola sanoi.
lehti 