Lähes kokonaan arkkitehdeistä koostuva Turun kaupunkikuvaneuvottelukunta tyrmää tunnetun kuvataiteilijan Jan-Erik Anderssonin Aurajoen ja Sibelius-museon väliin suunnitteleman teoksen. Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan rakennuslautakunnan esittelijä esittää taideteoksen toimenpideluvan hylkäämistä.
– Kyseessä on taideteos. Se vaatii kokonaisuuden säilyttämistä, rakennuslautakunnan jäsen Rauni Niinimäki (vas.) edellyttää.
Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei hyväksy Anderssonin teokseen oleellisesti kuuluvia pergola-rakenteita. Siksi lautakunnan tulee hylätä koko suunnitelma esitetyssä muodossa.
– Kyse on taideteoksesta, ei rakennuksesta, Niinimäki oikoo.
– Kyseessä on ohuesta alumiiniputkesta tehty kevyt rakennelma. Ei tässä itse asiassa rakenneta, Jan-Erik Andersson toteaa.
Putkien halkaisija on neljä senttimetriä.
Esityslistan sanamuoto loukkaava
Andersson pitää lautakunnan esityslistan sanamuotoa hänen taiteilijan kunniaansa loukkaavana. Siinä taideteos-sana on pistetty lainausmerkkeihin.
– Esitetty ”taideteos” ruusutarhan ympärille on kansallismaisemaa tärväävä ja tarpeeton, päätösehdotuksessa sanotaan virkamieskielelle poikkeuksellisen suorasanaisesti.
– Olen tätä työtä vääntänyt 30 vuotta. Minun ammattitaitoni taiteilijana kyseenalaistetaan, Andersson jyrähtää.
Andersson on saanut lukuisia valtion palkintoja ja häntä arvostetaan myös USA:n kuvataiteilijapiireissä.
Taiteilija on kutsuttu esittelemään työtään tämän iltaiseen rakennuslautakunnan kokoukseen, jossa asia jää todennäköisesti pöydälle. Kaupunkikuvaneuvottelukunnassa Turun museokeskuksen intendentti Kaarin Kurri jätti kielteiseen lausuntoon eriävän mielipiteen.
Andersson pitää nurinkurisena, että kaupunkikuvan haavoittuvaisuuteen tiukasti puuttuvan museon kanta ollaan nyt sivuuttamassa. Kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ei ole yhtään taiteen asiantuntijaa.
Taiteilija uskoo, että hänellä teoksineen on takanaan turkulaisten tuki. Hän muistuttaa, että kaupunkitila on huomattavasti moniulotteisempi asia kuin pelkkää arkkitehtuuria.
Toimenpidelupaa on hakenut Åbo Akademin säätiö, joka omistaa Sibelius-museon. Säätiön intendentti Ulrika Grägg ja Andersson olivat esittelemässä suunnitelmaa kaupunkikuvaneuvottelukunnalle.
Lautakunnan perusteluissa sanotaan, että teoksen koko, korkeus, muoto, mittasuhteen ja muut ominaisuudet ovat lähiympäristön arvorakennuksiin täysin sopimattomat.
Suunnitelman ornamenteissa on kukka- ja sydänaiheita. Sydänten keskelle ehdotetaan pieniä led-valoja.
Jokiranta tärveltynyt
Sibelius-museon ja Aurajoen välinen rantakaistale pusikoineen on Anderssonin mukaan tärveltynyt. Taideteos ryhdistäisi maisemaa ja takaisi ihmisille vapaan pääsyn paikalle.
Teoksensa esittelylehtisessä Andersson kuvaa aluetta lähinnä narkomaanien suosimana ”epäalueena”, johon on siroteltu muutama ruusupensas.
Teoksellaan Andersson haluaa korostaa Pietari Kalmin kasvitieteellisestä puutarhasta säilyneen tammen arvoa. Puu on säilynyt Turun Akatemian aikaisesta, vuonna 1760 suunnitellusta puutarhasta. Puutarhaa ei herätetty henkiin Turun palon jälkeen.
Kalm oli monilahjakkuus professori, pappi, tutkimusmatkailija ja kasviasiantuntija. Anderssonin ehdotuksessa pergola-aitauksen sisään istutetaan Kalmin puutarhassa olleita kasvilajeja. Pehr Kalm Revival –teoksessa taiteilija haluaa tehdä kunniaa Åbo Akademin 80 kunniatohtorille istuttamalla sama määrä ruusuja.
lehti 