Topolanekin ideologinen tutkaveljeskunta poistuu asiantuntijoiden tieltä
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama otti täydellisesti 30 000-päisen yleisönsä Prahan linnanmäen Hradcanyn aukiolla sunnuntaina. Kenellekään ei jäänyt epäilystä miehen showman-kyvyistä.
Obaman osaavuudesta kertoo sekin, että yleisö ja Tshekin poliitikot jäivät suosionosoitusten jälkeen pohtimaan, miten puheet pitäisi tulkita. Joku jo ehdotti uudeksi viisaustieteen lajiksi whitehouse-logiaa aikaisemman kremlologia-käsitteen rinnalle.
Obaman Prahan-esitys luonnehdittiin jo ennalta uuden presidentin ensimmäiseksi ulkomailla suurelle yleisölle osoitetuksi historialliseksi avainpuheeksi.
Siinä hän esitti ohjelmansa ydinaseettoman maailman luomisesta.
Samalla Obama tähdensi, ettei hän suinkaan ole naiivi. Etäinen päämäärä avaa mahdollisuuksia neuvotella ajankohtaisten ongelmien purkamiseksi Pohjois-Koreassa, Iranissa tai esimerkiksi Pakistanissa.
Obama myös saa vauhtilähdön uusien Venäjän suhteiden luomiseen.
Miten käy
kilpitukikohdan?
Tshekkejä tietysti eniten kiinnosti Obaman kanta edeltäjänsä George W. Bushin innokkaasti ajamaan ohjuskilpihankkeeseen. Tshekin ja Puolan hallitukset olivat tässä Yhdysvaltain ”erityiset strategiset kumppanit”.
Tshekin Brdyn kukkuloille ja Puolan Redzikowoon kaavaillun Yhdysvaltain strategisen tukikohdan hankkeesta ehti tulla Bushin ja maailman uuskonservatiivien yksipuolisen sanelupolitiikan symboli.
Se tulehdutti Yhdysvaltain ja toisaalta Venäjän ja Kiinan suhteita ja osaltaan jakoi Naton ja Euroopan unionin maita.
Kilpihanke jakoi olennaisesti myös Tshekin oman politiikan kenttää. On jopa väitetty, että hämäräkätilöt synnyttivät Mirek Topolanekin hallituksen pihtikeinoin juuri Yhdysvaltain tukikohdan turvaamiseksi.
Symbolisesti tämä hallitus kaatui parlamentin epäluottamuslauseeseen juuri Obaman vierailun aattona.
Vierailun ja epävirallisen USA-EU -huippukokouksen aikana tshekit pitivät mölyt mahassa, mutta heti Obaman Air Force One -koneen noustua Prahan kentältä pääpuolueet kokoontuivat jakamaan uuden ylimenohallituksen ministerintuolit.
Kuukauden kuluttua aloittavassa Jan Fischerin virkamieshallituksessa Topolanekin tiukimpien tutkaveljeskuntalaisten eli eurooppaministeri Aleksandr Vondran ja ulkoministeri Karel Schwarzenbergin ministeriöt siirtyvät asiantuntijoille, jotka esittää opposition demaripuolue.
Näin Tshekissä myös tukikohdan käsittelyyn tulee uusia raikkaita tuulia Bushin ajoilta periytyvän ideologisen tunkkaisuuden sijaan. Tshekin kansalaismielipidettä edustavat tutkanvastustajaliikkeet katsovat saaneensa merkittävän osavoiton.
Kilpihanke
pysyy hankkeena
Kysymys ohjuskilvestä asettuu Yhdysvalloissa olennaisesti toisin kuin Tshekissä ja Puolassa. Rapakon takana kilpihanke on elänyt ideana jo yli puoli vuosisataa ja sitä on aktiivisesti valmisteltu neljännesvuosisadan verran.
Tällä hetkellä kilpi toimii Yhdysvaltain omilla alueilla ja esimerkiksi vanhalla Englannin tutka-asemalla tai merillä sota-aluksilla. Luonnollisestikaan Yhdysvallat ei luovu siitä ja aikoo kehitellä järjestelmäänsä.
Yhdysvaltain kilven laajennus Eurooppaan eli sen ”kolmannen pilarin” rakentaminen on sotilasteknisesti ja ennen kaikkea poliittisesti edelleen uuden tason asia. Ja nykyisen talouskriisin pyörteissä moniulotteisesti arka ja kyseenalainen.
Samalla Obaman ja uuden hallinnon on suhteutettava puheet varoen liikaa ärsyttämästä niitä kotoisia republikaanien edustajia, joita Obama tarvitsee tuekseen. Hänen tuskin kannattaa puhujalavalta laukoa liian teräviä moitemietteitä.
Niinpä kilpihankkeen jatkaminen toteutuu tehokkaimmin käytännön toimenpiteinä muun muassa puolustusbudjettia karsittaessa.
Verkkolehti InsideDefensen ja The Washington Postin mukaan voidaan odottaa kilven kiirehtimiseen luodun viraston Missile Defense Agencyn alasajoa tai supistamista ja korvaavien kilpivaihtoehtojen etsimistä.
Kukin taaplaa
tyylillään
Maanantain prahalaismedia virnuili, että maan poliitikot onnistuivat tulkitsemaan Obaman puheen kukin tavallaan. Eroava pääministeri Topolanek ei usko kilpihankkeen raukeamiseen – päinvastoin. Moni kuitenkin myöntää lukevansa puheesta ainakin hankkeen tuntuvan myöhentämisen ellei suoraan jäihin panon.
Oppositiojohtaja, demareiden entinen pääministeri Jiri Paroubek toteaa ykskantaan: ”Tuleeko tutka Tshekkiin vai ei, se on vain ja yksinomaan Tshekin kansan oma asia”.
Parlamentti ei ole edelleenkään vahvistanut Topolanekin hallituksen allekirjoittamia papereita. Obama tuskin alkaa rakentaa omaa tukikohtaansa vieraan valtion alueelle ilman lupaa.
Tshekin parlamentin ylähuoneen ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jiri Dienstbier yritti sunnuntain tv-keskustelussa suhteuttaa koko kilpiongelman tokaisemalla, että Obaman hallinnon huolissa tämä asia on tärkeysjärjestyksessä sijalla 150 tai sinnepäin – voitte unohtaa koko asian.
Käänne
asenteissa
Obaman koko puheen henki suuntautui ystävien, liittolaisten ja erimielistenkin kuunteluun, neuvotteluihin ja yhteisten päämäärien etsimiseen. Tämä on se historiallinen käänne, kun verrataan Bushin tai Topolanekin tai Puolan Kaczynskien yksipuolisiin päätöksiin tai uhitteluihin.
Samaan tapaan Turkista puhuessaan Obama painottaa, että Yhdysvaltain ja EU:n on syytä oppia asennoitumaan muslimeihin ystävinä, naapureina ja kumppaneina kamppailtaessa epäoikeudenmukaisuutta, suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa vastaan.
”Vihreä” Obama puolestaan tarkasteli Prahan-puheessaan ympäristöongelmia tavalla, joka kirvoittanee luontoihmisten keskustelua. ”Meidän on käytettävä ydinenergiaa menestyäksemme taistelussa ilmastonmuutoksia vastaan.”
lehti 