Vuorokauden sisällä maailmalta tuli kaksi valtiopäämiestä koskenutta suruviestiä. Näiden menehtyneiden valtiomiesten tekojen välillä on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Tšekin entinen presidentti Vaclav Havel kuoli sunnuntaina. Häntä muisteltiin eri puolilla maailmaa nimenomaan ihmisoikeustaistelijana ja vuoden 1989 verettömän samettivallankumouksen johtajana.
Viikonlopun aikana kuoli myös maailman sulkeutuneinta maata eli Pohjois-Koreaa diktaattorin ottein hallinnut Kim Jong-il. Hänen kuolemansa herätti lähes päinvastaiset tunnelmat kuin Havelin. Pohjois-Korean johtajan kuolemaan liittyy samalla runsaasti epävarmuutta sekä myös pelkoa siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Havel oli arvostettu kirjailija ja tunnettu toisinajattelija, joka osallistui jo merkittävällä tavalla Tšekkoslovakian Prahan kevään tapahtumiin 1968. Hän joutui aktiivisuutensa ja ajatustensa takia istumaan vuosia myös vankilassa.
Kim Jong-il puolestaan jatkoi siitä, mihin hänen isänsä jäi. Se taas on merkinnyt kansan armotonta sortoa. Monet maan kansalaiset ovat tämän politiikan seurauksena joutuneet vankiloihin ja työleireille.
Kiistatta Havel kuuluu tekojensa takia viime vuosituhannen lopun ja uuden vuosituhannen alun eurooppalaisiin suurmiehiin, vaikka arvostelijoitakin löytyy. Tšekin itsenäistymisen jälkeen jotkut ovat pitäneet häntä ”liian länsimielisenä”. Kiistatonta on kuitenkin Havelin työn ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja sananvapauden puoltajana niin omassa maassaan kuin maailman mitassa.
Kim Jong-il puolestaan jää historiaan johtajana, joka ajoi totaalisesti eristäytyneen maansa lähes täysin kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Köyhän maan sapelin kalistelu on suistanut kansan entistä syvempään taloudelliseen ahdinkoon. Pohjois-Koreassa ihmis- ja kansalaisoikeuksia loukataan eikä kansalaisilla on myöskään sanan- ja kokoontumisvapautta.
uutiskirje 
