Vuosi sitten kevättalvella voiton saman pesän herruudesta peri sääksi. Viime sunnuntaista lähtien pesällä on vuoron perään käynyt kotkapari ja toistaiseksi yksin lentelevä kalasääski. Sille odotetaan paria näinä päivinä.
Viime vuonna sääksipari ilmestyi pesälle 7. huhtikuuta. Vielä eilen paikalla nähtiin kummankin lajin yksilöt.
– Viime vuonna sääksi sai tehdä oikein olan takaa työtä saadakseen kotkat häädettyä pesältä, kertoo Turun ammattikorkeakoulun opettaja ja biologi Sami Lyytinen.
Vuoden ympäriinsä saaristossa saalistavat kotkat pääsivät pesälle ensimmäisinä. Ammattikorkeakoulun sääksien kuvaamiseen tarkoitettu nettikamera pääsi kuvaamaan ensimmäisen kerran Suomessa kotkan pesintäpuuhia.
Luultavasti samat
kuin viime vuonna
Lyytinen pitää todennäköisenä, että nyt pesällä vierailevat kotka- ja sääskiyksilöt ovat samoja lintuja kuin paikalla viime kevättalvena tavatut. Lintuja ei ole rengastettu.
– Enempi se on ollut sellaista harjoittelua, kuvaa kotkien lemmenpuuhia Saaristomeri.info-projektia vetävä Päivi Simi.
Kotkat ovat korottaneet linjatauluun rakennettua pesää kantamalle sinne oksia ja risuja. Välillä rakennustouhussa on ollut sääksi. Ilmahyökkäyksistä pesällä olevaa toista petoa vastaan ei toistaiseksi ole havaintoja.
– Meillä on viime vuodelta Kemiön saarelta yksi tapaus, jossa merikotka oli jo hautonut muutaman päivän, kun sääksi tuhosi tuhosi pesän, kertoo WWF:n merikotkatyöryhmän Varsinais-Suomen vastaava Jouko Högmander.
Högmander ei pidä pesänryöstöjä tavattomina tapauksina.
– Kalasääski tuntee syvää vihaa niin huuhkajaa kuin merikotkaakin kohtaan, kotka-asiantuntija kertoo.
Högmander tietää myös Hailuodossa tapahtuneen kotkien ja sääksien välisen yhteenoton.
Ravinnosta
ei kilpailla
Sääksi ja merikotka eivät ole Högmanderin mukaan toisilleen ravintokilpailijoita. Kotka syö kalan lisäksi muita lintuja sekä nisäkkäitä, ryöstelee pesiä ja lentelee ”rantarosvona” popsien kalastajien jättämää arvotonta saalista. Kalasääsken ravintona on ainoastaan kala.
– Pesäkilpailukin on aika näennäistä. Merikotkalla on tavallisesti vaihtopesiä. Saaristossahan mäntyjä riittää, Högmander sanoo.
Harvinaista ei ole sekään, että sääksi tai kotka valitsee pesäpaikakseen merimerkin.
Varsinais-Suomessa pesii 90 merikotka- ja 30 sääksiparia. Kotkat ovat levittäytyneet lounaissaaristoon ja osin myös mantereen puolelle. Sääksiä tavataan niin merellä kuin sisävesilläkin.
Ornitologi arvioi Nauvon kotkien olevan noin kuusivuotiaita ja siten sukukypsiä. Iästä kertoo keltaiseksi muuttunut nokka ja valkea pyrstön kärkiosa.
Voiton vienee
kalasääski
Jo viime vuonna nähtiin kotkien lentelevän sääksien pesän tuntumassa. Mahdollisesti kotkapari tyytyi häirinnän vuoksi vaihtoehtoiseen pesään. Kalasääskien pesintä epäonnistui.
Epävarmaa on, saako sääksi itselleen kosijan.
– Yleensä sääkset liikkuvat pareittain, Lyytinen muistuttaa.
Lyytinen ei mene sanomaan varmasti, onko nyt paikalla nähty sääksi toinen viime vuonna pesintää yrittäneistä. Mahdollisesti puoliso on menehtynyt Afrikan muuttomatkallaan. Kalasääski kuuluu maailman levinneinpien lintulajien joukkoon. Sitä tavataan kaikilla mantereilla arktisia alueita lukuun ottamatta.
Högmander pitää todennäköisenä, että mahdollisen nahistelun jälkeen sääksi ottaa voiton.
– Kotkien olisi pitänyt munia kolme viikkoa sitten, ornitologi perustelee.
Säännöllisin väliajoin vaihtuvaa nettikameran kuvaa on käynyt päivittäin katsomassa 5 000 ihmistä. Kuvia pesältä on osoitteessa: www.saaristomeri.info ikkunoita saaristomerelle.
lehti 