Valtiovarainministeriöltä odotetaan kevään mittaan leikkausehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vaalikauden loppuun mennessä menoja pitäisi leikata reilulla miljardilla.
Leikkauksia perustellaan sillä, että ne pysäyttäisivät valtion alijäämän kasvun. Nykyisillä tuloilla valtio ei pysty takaamaan nykyisenkaltaisia palveluja vanhenevalle väestölle.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan unohdetaan yksi olennainen tekijä, kun puhutaan julkisen talouden rahoituksen riittävyydestä.
– Julkiseen sektoriin kuuluvat valtion lisäksi kunnat ja työeläkeyhtiöt. On ihan eri asia puhua koko julkisesta sektorista kuin vain valtiosta, hän tähdentää.
– Valtio on vielä pitkään alijäämäinen, mutta tasapainottava elementti ovat työeläkeyhtiöt, joissa on iso ylijäämä.
Lehdon mukaan eurooppalaista talouskriisiä käytetään Suomessa tekosyynä leikkauksiin, joihin ei kansantaloudellisesti olisi juuri nyt tarvetta.
– Ehkä hirveä hoppu säästöihin selittyy Euroopan komission pelastusoperaatiolla. On unohdettu, että kaikilla mailla ei ole tarvetta välittömiin säästöihin.
Julkinen sektori onkin ylijäämäinen
EMU-kriteereissä otetaan huomioon koko julkinen sektori työeläkeyhtiöitä myöten.
– Hallitus puhuu yleensä vain valtiosta puhuessaan julkisesta sektorista, vaikka pitäisi puhua näistä kolmesta yhdessä, kuten tehdään Euroopan unionissa, Lehto toteaa.
Tilastokeskuksen julkistamien tietojen mukaan koko julkisen sektorin alijäämä kutistui viime vuoden kolmen neljänneksen aikana kolmella miljardilla vuotta aiemmasta.
– Todennäköisesti viimeinenkin neljännes oli hyvä.
Tällaisilla luvuilla kansainvälisiltä luottomarkkinoilta pitäisi Lehdon mukaan saada lainaa pienellä korolla.
Valtio ottaa Tänä vuonna lisää velkaa 7,1 miljardia. Lainojen korkomenot ovat 2,2 miljardia.
Kiristäminen ei auta hitaassa kasvussa
Hitaan kasvun aikana kotitalouksia ei saisi Lehdon mukaan kurittaa lisäveroilla. Hallitus kuitenkin suunnittelee vähentävänsä budjetin alijäämää osin menoleikkauksin, osin veronkorotuksin.
– Finanssipolitiikka on ehkä tarpeettoman tiukkaa tässä vaiheessa varsinkin, jos 2013 osoittautuisi taloudellisesti huonoksi, Lehto sanoo.
Hän muistuttaa, että budjettiraamit ovat varsin tiukat eikä valtiontalouden alijäämä kasva ainakaan palkkakustannusten takia.
– Julkisen sektorin palkkakustannukset eivät nouse enempää kuin yksityisellä sektorilla, kuten kävi 2009 taantumassa. Valtion talous heikkeni silloin aika jyrkästi. Vuonna 2013 valtiontaloudessa voi tapahtua hyvä käänne, sillä silloin kasvu on ilmeisesti jo selvästi vauhdittunut.
Kasvu yksityisellä sektorilla tietää valtionkassaan lisää verotuottoja.
Lehto myöntää ajattelevansa toisin kuin valtionvarainministeriön virkamiehet.
– Tässä on jonkin verran näkemyseroja, kuinka julkinen talous kehittyy tänä vuonna. Ennusteeni mukaan Suomi ei mene tänä vuonna taantumaan.
lehti 