Vamos! Vasemmistoliiton muutostalkoot Helsingissä:
Puoluesihteeri Sirpa Puhakka otti käyttöönsä markkina-analyysin työkalut ja listasi alustuksessaan Vasemmistoliiton vahvuuksia ja heikkouksia.
– Vasemmistoliiton mielikuvassa on tietty ”kommunistikerroin”. Sanomme mitä tahansa, se kuullaan tietyllä tavalla, hän kuvaili.
– Puolueen jäsenten ikärakenne vastaa Suomen väestön ikärakennetta. Voi miettiä, kuinka paljon tällainen joukko jaksaa mielenosoituksissa ja toreilla osallistua, Puhakka pohti.
Eduskuntaryhmän uudistaminen lähtee tällaisista porukoista. On mietittävä, ketä me haluamme kansanedustajiksi.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistutti, että on eri asia puhua puolueen jäsenistä ja sen kannattajista. Kannattajakunta on huomattavasti laajempi ja sitä on Puhakan mielestä kuultava.
Hän myöntää, että kokoustamisella on poliittisessa toiminnassa valitettavan suuri paino eikä se houkuttele ihmisiä mukaan toimimaan.
– Sitten on näitä poliittisia luurankoja, jotka aika ajoin kaivetaan esiin ja heilutellaan niitä.
– Erityisesti nuoret ja naiset kokevat joutuvansa ulkokehälle tällaisessa kulttuurissa.
Vasemmistoliiton heikkoudet ovat Puhakan mielestä voitettavissa, sillä ”ihmisethän tässä toimivat”.
– On tehtävä itse, eikä odotettava puolueen palkollisilta mielipidettä tai toimeksiantoa.
Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus nousivat esiin muidenkin alustajien puheissa.
Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja Saila Ruuth piti puolueen valtakunnallista organisaatiota hankalana.
– Menneisyyden massapuolueen jäljiltä on jäänyt massiivinen koneisto piiri- ja kunnallisjärjestöineen. Sen pyörittämiseen kuluu ihmisiltä paljon energiaa, jonka voisi käyttää toimintaan, osallistumiseen ja konkreettisiin kamppailuihin.
– Puoluetoimiston ratkaisuja odotellessa, Vasemmistoliittoa voi kehittää myös itse, asian muotoili Vasemmistolinkin Perttu Iso-Markku.
Tekemisen mallia
Turust’
– Me-henki ei ole iästä kiinni, sillä mummoilla on asenne kohdallaan, vakuutti Turun vasemmistoliiton toimintaa esittelyt kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mirka Muukkonen.
Turku on hyvä esimerkki siitä, kuinka monella rintamalla yhtäaikaa toimiminen kantaa hedelmää.
– Olemme punavihreä kansalaisliike, joka toimii sekä kaduilla että kabineteissa, Muukkonen kuvailee.
Vasemmistoliittolaisia on ollut aktiivisesti mukana muun muassa Turun sosiaalifoorumissa, talonvaltauksissa, vastustamassa toriparkkia ja puolustamassa vuokrataloja.
Muukkosen mukaan Turku tarjoaa kansalaisaktiiveille kiitettävästi työsarkaa. Kirjastoja halutaan lakkauttaa, terveyskeskus- ja päivähoitomaksuja nostaa, toimeentulotukijonot venyvät laittoman pitkiksi.
Hyvänä ohjenuorana toimii vaaliohjelma ”Kaupunki raiteille”.
– Ohjelmaa valmisteltiin useita kuukausia ja sitä todella noudatetaan.
Muukkonen pitää kunkin kunnan tilanteeseen räätälöityä vaaliohjelmaa tärkeänä työkaluna, joka auttaa pitämään yhteisen linjan kunnanhallituksissa, valtuustoissa ja lautakunnissa.
– Muuten on vaikea tuoda aatteellinen taso konkreettisen todellisuuteen.
Esimerkiksi sinne Turun peruspalvelulautakunnan kokoukseen on keksittävä, mistä leikata 15 miljoonaa euroa.
Alettava puhua
vallasta ja voimasta
Muun muassa verkkolehti Megafonissa vaikuttava Jukka Peltokoski kehotti tekemään radikaalin uudelleenarvion uusvasemmistolaisesta projektista. Hänen mukaansa jotain on mennyt pieleen, kun vasemmisto näyttäytyy aloitekyvyttömyyttään itkevänä heittopussina.
– Vasemmisto voi voittaa, jos se lopettaa yleishumaanin puheen ja alkaa puhua johdonmukaisesti luokan ja konfliktien kieltä, Peltokoski sanoi.
Tässä talouskriisissä valtiot velkaantuvat ja kohdistavat yhä kovempaa kontrollia työvoimaan. Valtiosta on tulossa entistä paljaampi työhön pakottamisen ja yksityisomaisuuden orgaani.
– Perinteisesti vasemmistolaista valtiota vastaan yhteisen puolesta taistelevaa organisaatiota on kutsuttu puolueeksi. Puolueen tehtävänä on ollut pyrkiä hegemoniaan valtiopoliittisen järjestelmän puitteissa autonomisten liikkeiden suojelemiseksi.
– Pitäkää tätä vaikka huonona vitsinä, mutta mielestäni vasemmiston sisälle olisi palautettava jotain siitä asenteesta ja strategiasta, mitä vielä sata vuotta sitten kutsuttiin täysin kunniakkaasti valtiovallan haltuunotoksi ja proletariaatin diktatuuriksi.
– En selitä tätä, mutta minusta olisi virkistävää, jos vasemmisto luopuisi edes hetkeksi jatkuvasta demokratiamantran hokemisesta ja puhuisi vallasta, voimasta ja määräämisestä, Jukka Peltokoski sanoi.
Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holm piti mahdollisena, ettei kapitalismi ole enää tämän talouskriisin jälkeen toimiva vaihtoehto. Hän viittasi amerikkalaisen sosiologin Immanuel Wallersteinin näkemyksiin, joiden mukaan nyt on käynnissä 20-50 vuotta kestävä välivaihe kapitalismista johonkin uuteen.
Jos näin on, niin juuri nyt käytävä poliittinen kamppailu ratkaisee tulevaisuuden järjestelmän luonteen, Holm sanoi.
lehti 