Laajan kyselytutkimuksen avulla ryhdytään kartoittamaan suomalaisten näkemyksiä kaivostoiminnasta.
Kaivosala kasvaa tällä hetkellä Suomessa voimakkaasti. Viime vuosina avattujen tai pian käynnistyvien kaivosten lisäksi valmisteilla on lukuisia uusia kaivoshankkeita.
Metallien ja mineraalien maailmanmarkkinahinnat alkoivat nousta 2000-luvun alussa ja hintojen nousu on tehnyt kaivostoiminnasta myös Suomessa entistä kannattavampaa. Uudet kaivoshankkeet sijoittuvat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Kasvavan kaivostoiminnan myönteiset ja kielteiset vaikutukset ovat herättäneet jo paljon keskustelua. Suomalaisten kaivostoimintaa koskevia näkemyksiä kartoitetaan tammi- ja helmikuun aikana toteutettavalla kyselytutkimuksella, jonka kohteena on 3 200 iältään 18–75 -vuotiasta suomalaista Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella.
Kahden yliopiston yhteistyötä
Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto toteuttavat tutkimuksen yhteistyönä. Kyselyllä kartoitetaan ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajasti kansalaisten asennoitumista kaivannaisiin, kaivostoimintaan ja sen vaikutuksiin, alan eri toimijoihin sekä erilaisiin päätöksentekoperiaatteisiin kaivostoiminnasta päätettäessä.
Tutkimuksen toteuttajat korostavat, että jokainen vastaus on tärkeä, jotta tulokset kuvaisivat mahdollisimman hyvin suomalaisten käsityksiä kaivostoiminnasta. Tutkimuksen tekijät toivovat, että mahdollisimman monet kyselyn saaneet aktivoituvat vastaamaan.
– Tutkittua tietoa suomalaisten asennoitumisesta kaivostoimintaan tarvitaan. Kaivosalan kasvusta johtuen aihe koskettaa tulevaisuudessa yhä useampaa suomalaista, toteaa kaivostutkimusprojektin johtaja, professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta.
lehti 