Karppausvillityksestä huolimatta leipä ja peruna ovat pitäneet asemansa keskisuomalaisten arkiruokailussa. Vaikka tarjonta on monipuolistunut ja elintaso noussut, arjen perusruoka valmistetaan hyvin samantyyppisistä lähtökohdista kuin puoli vuosisataa sitten.
Keskisuomalaisten ruokailua on selvitetty Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen toimeksiantona. Keski-Suomen museon projektitutkijan Sanna Tarnasen selvityksen mukaan maakunnan ruokakulttuuri ja ruoka mielletään varsin yleissuomalaiseksi, monipuoliseksi koosteeksi muiden maakuntien ruoista.
Keski-Suomella ei ole kalakukon tapaan omaa lippulaivaa, jolla erottautua muista maakunnista. Maakunnallisia erityispiirteitä ovat runsas järvikalan käyttö ja vahva, monipuolinen leipäperinne.
Keskisuomalaisen ruokailun perusteet ovat selvityksen mukaan säilyneet toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta varsin muuttumattomina. Tarjonnan monipuolistumisesta ja elintason noususta huolimatta arjen perusruoka valmistetaan hyvin samantyyppisistä lähtökohdista kuin ennenkin.
Ruokavalion pohjana ovat edelleen peruna, juurekset, maitotuotteet, liha, kala ja vilja. Leipä on yleisin säännöllisesti käytetty keskisuomalainen tuote, ja peruna on säilyttänyt asemansa arkiruokailussa.
Kasvisten käyttö lisääntynyt
Uudempi tulokas jokapäiväisessä ruokapöydässä on salaatti. Suurin muutos näkyykin kasvisten käytön lisääntymisessä. Muut erot liittyvät lähinnä ikärakenteeseen ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi nuorille kuluttajille hinta sekä ekologiset ja eettiset perustelut ovat tärkeitä valintakriteerejä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoittaa valmistavansa säännöllisesti ruokaa. Kolme neljäsosaa käyttää satunnaisesti myös eines- ja valmisruokia. Myös leivonta on yleistä, vaikkakin perinteisen lauantaipullan leipominen on jäänyt lähinnä vanhemmille sukupolville.
Ruokailulla on myös sosiaalista merkitystä, sillä yli puolet vastaajista ruokailee päivittäin saman talouden jäsenten kanssa. Lisäksi ruokaa ja leipomuksia tehdään usein yhdessä, erityisesti lasten kanssa. Viikonloppuina ruokaan panostetaan tavallista enemmän.
Maku ja laatu ratkaisevat
Kodin ulkopuolella tapahtuvan säännöllisen ruokailun ja ruokaostosten tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin makua ja laatua. Ruokapaikan osalta muita kriteerejä olivat sijainti, ruoan terveellisyys ja ruokailun helppous.
Ruokahankinnat keskisuomalaiset tekevät pääasiassa valintamyymälöistä ja automarketeista. Kyselyn perusteella tyypillisin erikoisliikkeitä käyttävä asiakas on Jyväskylän seudulla asuva nuori. Vastaajista kolmasosa kasvattaa, viljelee tai kerää itse osan ruokatarpeistaan.
Terveellisyys tärkeää
Ostosten osalta tärkeitä kriteerejä ovat terveellisyys ja kotimaisuus. Vastaajista kolmannes pitää tuotannon eettisyyttä ja paikallista tuotantoa tärkeänä. Puolet vastaajista hankkii säännöllisesti keskisuomalaisia tuotteita, mutta lähiruoka ei silti tuota suurempaa lisäarvoa kuin kotimaisuus. Luomua arvosti viidesosa vastaajista.
Terveydelliset syyt ovat keskeisimpiä keskisuomalaisten kuluttajien ruokailutottumuksissa tapahtuneiden muutosten taustalla. Muita yleisimpiä syitä ovat ekologiset ja eettiset syyt. Myös kokeilunhalu ja kiinnostus elintarvikkeiden alkuperään sekä yksittäisten tuotteiden korvaaminen toisilla, esimerkiksi suolan, rasvan tai lisäaineiden välttämiseksi, vaikuttavat muutosten taustalla.
uutiskirje 
