Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseton) tiistaina julkistetun raportin mukaan palkansaajien reaaliansiot kasvavat tänä vuonna vajaan prosentin raamisopimuksen mukaisten palkkaratkaisujen ansiosta. Viime vuonna reaaliansiot alenivat 0,7 prosenttia kovan inflaation seurauksena.
Vuosina 2012 - 2013 sopimuskorotukset määräytyvät hyvin kattavasti raamisopimuksen mukaan, sillä sopimuksen piirissä on noin 94 prosenttia palkansaajista.
– Raamisopimus turvaa kotitalouksien ostovoiman oikealla hetkellä, kun kansainvälisen talouden veto on hiljenemässä ja talouskasvu on enemmän kotimaisen kysynnän varassa, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo.
– Vaikeassa tilanteessa raamisopimuksen merkitys talouden vakauttajana korostuu, toteaa puolestaan Akavan pääekonomisti Eugen Koev.
Tänä vuonna nimellisen ansiotasoindeksin ennustetaan kohoavan keskimäärin 3,4 prosenttia, josta 2,9 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotusten vaikutuksesta ja 0,5 prosenttia muista tekijöistä. Inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 2,7 prosenttia, joten reaalinen ansiotasoindeksi kohoaa 0,7 prosenttia. Useiden valmisteverojen korotukset ja eräiden alv-perusteiden muutokset aiheuttavat noin yhden prosenttiyksikön paineen keskimääräiseen vuosi-inflaatioon.
Ostovoima paranisi tänä vuonna vieläkin paremmin, ellei valtio olisi kiristänyt välillistä verotusta tuntuvasti. Kulutusverotuksen kiristäminen nostaa inflaatiota valtiovarainministeriön arvion mukaan noin prosenttiyksikön. Keskimäärin hintojen ennustetaan kohoavan tänä vuonna 2,7 prosenttia.
– Verotuksen kiristäminen on ollut välttämätöntä, mutta valmistauduttaessa kehysriiheen ja ensi vuoden budjetin laatimiseen on huolehdittava myös siitä, ettei talouden ja työllisyyden kasvua kuristeta ylikireällä finanssipolitiikalla, Koski muistuttaa
Raamisopimus ei jäykistä työmarkkinoita
Teknologiateollisuuden edustajat ovat käyttäneet julkisuudessa aikaa ja vaivaa solmitun raamisopimuksen arvostelemiseen.
– Kritiikki raamisopimusta kohtaan on pitkälti perusteetonta. Raami antaa työmarkkinoiden liitto-osapuolille vapauden sopia työehdoista hyvin vapaasti. Alakohtainen neuvottelukulttuuri ratkaisee, miten kustannusraamia sovelletaan, pääekonomisti Olli Koski toteaa.
– Teknologiateollisuudessa ja muualla on nyt erinomainen tilaisuus lopettaa turha marina ja sen sijaan aloittaa osapuolten välinen luottamusta lisäävä keskustelu ja neuvotteluilmapiirin järjestelmällinen parantaminen, Koski tähdentää.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta toteaa raportissaan, että Suomen tehdasteollisuus menetti taantumassa vuonna 2009 noin seitsemän prosenttia kustannuskilpailukykyään suhteessa kilpailijamaihin. Vuonna 2010 kilpailukyvyn menetys voitettiin takaisin. Vuonna 2011 Suomen kilpailukyvyn muutokset verrattuna kilpailijamaihin ovat olleet pieniä. Alkaneena vuonna koko talouden yksikkötyökustannusten ennustetaan kohoavan Suomessa euroaluetta nopeammin.
Seurantaraportissa selvitetään ansioiden ja hintojen, palkansaajien ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.
lehti 