Perheelle halutaan antaa enemmän aikaa ja siinä myös onnistutaan. Myös sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, miehet ottavat enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta. Tulokset ovat tiistaina julkaistusta Yhteistä aikaa etsimässä -perhebarometristä.
– Suomalaisissa arvotutkimuksissa perhe ja lapset nousevat jatkuvasti tärkeälle sijalle. Myös tässä barometrissa keskeiseksi teemaksi nousi yhteisen ajan löytäminen koko perheelle, kertoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta.
Epävakaat työsuhteet ja kiireet ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että ollaan jatkuvasti puhelimen tavoitettavissa ja kannettavat tietokoneet tuovat työpöydän kotiin.
Kiire vähentynyt
– Näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä työaikojen kehityksen että tietotekniikan hallinnan suhteen ollaan menossa parempaan suuntaan, toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.
Kenties yksi yllättävimpiä havaintoja Väestöliiton perhebarometrissa olikin se, että kiireen kokemus oli vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Pienten lasten vanhemmista 30 prosenttia ja kouluikäisten vanhemmista 20 prosenttia koki jatkuvaa kiirettä, kun luvut kymmenen vuotta aiemmin olivat lähes 10 prosenttiyksikköä suurempia.
Vaikka kiireen tunne olikin muita yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, jotka usein tekevät pitkiä työpäiviä, niin pienituloiset kokivat jatkuvaa kiirettä useammin kuin keski- tai suurituloiset.
Sulkeutuminen huolestuttaa
Pienten lasten isien ja äitien keskimääräinen ansiotyöaika on vähentynyt 2000-luvulla. Taustalla tässä ovat erilaiset vapaat tai muusta syystä johtuvat poissaolot. Myös ylitöiden tekeminen näyttää vähentyneen. Sen sijaan kouluikäisten lasten vanhempien työpäivät ovat jopa hieman pidentyneet.
Vaikka lapsiperheiden kiire näyttääkin vähentyneen, on ansiotyö tärkeimpiä kiireen aiheuttajia perheissä. Mahdollisuutta lyhennetyn työpäivän ja etätöiden tekemiseen arvostetaan, mutta joustoja kaivataan lisää.
Hyvää on siis se, että kiireen tunne on vähentynyt ja aikaa halutaan suunnata perheille. Kehityksen varjopuolena näyttää kuitenkin olevan hyvin pienten, sulkeutuneiden perheiden Suomi, jossa työn ja perheen ohella aikaa ei jää muille asioille, eikä varsinkaan muille ihmisille.
– Olen huolestunut tästä kehityksestä. Kun perheet eristäytyvät, ei ympäröivä yhteisö aina havaitse sellaisia vaaranmerkkejä ja kipukohtia perheiden hyvinvoinnissa, jotka viime aikoina ovat johtaneet surullisiin ja jopa väkivaltaisiin lopputuloksiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja muilta saatava tuki on monta kertaa arvokas asia perheiden jaksamiselle, muistuttaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O´Brien.
Isillä enemmän vastuuta kotitöistä
Merkittävin muutos kotitöiden kohdalla on sukupuolten työnjaon vähittäinen tasoittuminen lapsiperheissä. Isät ovat hitaasti kasvattaneet osallistumistaan samalla kun äitien kotityöt ovat vähentyneet selvästi.
Lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Työssäkäyvät äidit ovat kasvattaneet lastenhoitoaikaa ja varsinkin pienten lasten isät ovat lisänneet osallistumistaan.
– Uudenlainen isyys, jossa kannetaan enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta koituu kaikkien hyväksi. Se on tärkeää lasten hyvälle kasvulle ja tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako perheen sisällä edistää myös parisuhteiden hyvinvointia, iloitsee Hiila-O´Brien.
Perhebarometri perustuu pääosin Tilastokeskuksen keräämiin ajankäytön aineistoihin, joista viimeisin on vuodelta 2009–2010. Perheiden arkipäivää ja yhteistä aikaa käsittelevät pienten tai kouluikäisten lasten vanhempien antamat haastattelut täydentävät tätä määrällistä aineistoa.
lehti 