Sunnuntai-iltana päättynyt Kaamoksen kuvia – Skábmagovat -elokuvafestivaali Inarissa puolusti 14. kerran mainiosti paikkaansa yhtenä tärkeimpänä Suomessa järjestettävänä elokuvajuhlana. Merkittäväksi sen tekevät ainutkertaiset alkuperäiskansojen elämästä kertovat elokuvat, jotka ovat pääsääntöisesti vähemmistöjen itsensä tekemiä.
Tänä vuonna juhlittiin saamelaisen elokuvan 25-vuotistaivalta. Juhlanäytöksissä nähtiin norjansaamelaisen Nils Gaupin ja suomensaamelaisen Paul-Anders Simman fiktiivistä tuotantoa. Dokumenttipuolella juhlanäytökset koostettiin norjansaamelaisen Johannes Kalvemon televisiolle tekemistä elokuvista.
Myös nuorten nousevien saamelaisohjaajien töitä nähtiin laajasti. Saamelaisfilmien lisäksi ohjelmistoa oli ympäri maailmaa, muun muassa Kanadasta, Keski- ja Etelä-Amerikasta, Taiwanista ja Filippiineiltä.
”Nehän ovat seuranneet koko ajan minuakin”.
Ulkoilmateatteri suosittu pakkasesta huolimatta
Uutena esityspaikkana oli tammikuussa avattu saamelaiskulttuurikeskus ja parlamenttitalo Sajos, joka oli ensimmäistä kertaa suuren yleisön käytössä. Elokuvia esitettiin tuttuun tapaan myös saamelaismuseo Siidan tiloissa sekä sen alueelle lumesta rakennetussa Revontuliteatterissa.
Viileähköissä sisätiloissa hytisseiden vieraiden mielestä Revontuliteatterin suosio taivasalla lähes –20 asteen pakkasessa oli käsittämätöntä. Tämänvuotisen suosion perusteella lumilinnateatteri kuitenkin rakennetaan myös ensi vuonna.
Järjestäjien mukaan kävijöitä oli kaikkiaan 3 000.
Norjan turvallisuuspoliisi jahtasi saamelaistoimittajaa
Kansan Uutiset tapasi Inarissa saamelaisdokumentaristin toimittaja Johannes Kalvemon, jota turvallisuuspoliisi vakoili lähes 20 vuotta – hänen tietämättään. Hän yllättyi vakoiludokumenttia valmistellessaan esiin tulleesta omasta roolistaan.
– Huomasin yllätyksekseni, että nehän ovat seuranneet koko ajan minuakin.
Inarissa laajasti nähdyssä Kalvemo-ohjelmistossa esitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa hänen aiheesta tekemänsä dokumentti Rajattomien pelko. Se tutkii Norjan turvallisuuspoliisin saamelaisten vakoilua. Turvallisuuspoliisi jahtasi saamelaisia, koska se pelkäsi saamelaisten pyrkivän perustamaan oman itsenäisen valtion.
Kalvemo uskoo, että samoista syistä myös Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliisit ovat olleet kiinnostuneita saamelaispolitiikasta.
Aiheesta enemmän perjantaina 3. helmikuuta Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
