Tunturin tarina on johdonmukainen ja hyvä päätös MRP Matila Röhr Productions -yhtiön ansiokkaalle luontofilmitrilogialle.
Kahdesta edeltäjästä Metsän tarina, (2012) ja Järven tarina, 2015 tutut elementit ja kerrontametodit ovat jälleen mallikkaasti kohdallaan.
Pohjoisen taruston ympärille kiertyvä Marko Röhrin ohjaama dokumenttielokuva on vuodenaikojen kiertoon suhteutettu episodimainen, rivakkatempoinen, kiehtova ja viihdyttävä luontodraama. Sen parissa tutuiksi tulevat sekä Lapin tunturit että Jäämeri.
Iso valkokangas tuo tämäntyyppisen elokuvan katsomiseen lisäpotkua.
Tietty irtiotto avara luonto -tyyppiseen tiukasti faktapohjaiseen dokumentaarisuuteen korostuu ääniraidalla. Varsinkin musiikissa (säveltäjänä Panu Aaltio), ja siinä ennen muuta eläinten moninaiseen vipellykseen liittyvissä kohtauksissa.
Näillä pienillä jännitysnäytelmillä on huomioitu niin sanottu ”koko perhe”-ulottuvuus, eikä lainkaan hassummin. Vaivaannuttavaan yleisön kosiskeluun tai naiiviin irrotteluun ei sorruta.
Aiheen ehdoilla kuvaan kuuluu myös hienovarainen fantasianomaisuus. Tuntureilla on maailman tarunomaisten ihmeiden joukossa itseoikeutettu paikkansa.
Kirjailija Antti Tuurin teksteihin perustuvan elokuvan kantavana ajatuksena kulkee taru, joka liittyy isoon kuvioon eli itseensä maailmanluomistarustoon – siten, että tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.
Näkemyksen pohjalta tehdään upeasti kuvatuissa (Teemu Liakka) arktisissa maisemissa kierros, jossa eläinkuntaan liittyvät myytit ja vanhat uskomukset saavat paikoin sananmukaisesti siivet alleen. Tässä mielessä näyttävimmin ovat esillä korppi (”Valon tuoja”, ”Jumalten sanansaattaja”), kotka ja tunturipöllö.
Vesielementissä jättimäinen valas mielletään viisauden kantajaksi, mutta ihailtavan sulavasti liukuu pienemmissä ympyröissä vaikkapa taimen. Totta kai mukaan mahtuvat myös karhun tallustelut, tuhinat ja kalastuspuuhat. Hieno vedenalainen kuvaus on Matila Röhr -tuotantojen peruskauraa.
Moni meistä ei ehkä ole tiennyt, mutta nyt tietää: muinaisina aikoina on käyty kysymässä neuvoa jopa muurahaispesältä.
Luonnon kiertokulun monimuotoisuus ja kiehtovuus välittyvät Tunturin tarinasta kaikessa täyteläisyydessään. Kertojana on Peter Franzén.
Iso valkokangas tuo nimenomaan tämäntyyppisen elokuvan katsomiskokemukseen reilusti lisäpotkua, kun nykyteknologian turvin on päästy hyvinkin – suorastaan hämmästyttävän – lähelle muuten vaikeasti saavutettavia kohteita.
★★★★
Tunturin tarina (Suomi 2020). Ohjaus Marko Röhr, käsikirjoitus Antti Tuuri ja Marko Röhr. Elokuvateattereissa 3.12. alkaen.
uutiskirje 
