KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa. Kuva: Sami Kuokkanen

Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 kertoo junamatkan koppimaisesta ahtaudesta. Se saa visuaalisen täyttymyksensä Jäämeren avarilla ja hyisillä rannoilla.

Jouko Huru
29.10.2021 13.30

Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 on tarinaltaan kuin päämäärätön interrail-junamatka Moskovasta Murmanskiin. Se perustuu väljästi Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin, mutta ei ole tuon romaanin filmatisointi – ei varsinkaan tarinansa yksityiskohtien osalta.

Kuosmanen sanoo, että romaani ja elokuva ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta niissä on samaa henkistä latausta.

– Ne ovat sielunkumppaneita keskenään. Elokuva on tosi vahvasti kirjan herättämien tunteiden pohjalta syntynyt.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kuosmanen kertoo pilke silmäkulmassaan Liksomin kommentista. Hän oli varoittanut Liksomia, että kuvattava aika ja henkilöiden iät on vaihdettu. Neuvostoliittokin on muutettu Venäjäksi, eikä päämääränä ole Mongolia vaan Murmansk:

– Kun Rosa näki tämän eka kertaa, niin hän sanoi, että ettehän te muuttaneet siitä mitään.

Hytti koettelee
ja palkitsee

Elokuvassa suomalainen opiskelija Laura (Seidi Haarla) ja venäläinen työmies Ljoha (Juri Borisov) matkustavat junalla Moskovasta Venäjän halki kohti pohjoista aina Murmanskiin asti – ja siitä vielä eteenpäin autonrämällä ja laivalla. Itäeurooppalaista junamatkailua harrastaneet löytävät vaunujen ahtaudesta iholle tulevia omia muistumia, ja niitä kokemattomatkin tuntevat kapeiden käytävien ja hyttien painostavan tunnelman.

Lauran improvisoitu syy Murmanskin-matkaan on halu päästä tutustumaan vuosituhansia vanhoihin kalliopiirroksiin, koska hän on suunnitellut alkavansa opiskella arkeologiaa. Ljoha on matkalla töihin Murmanskista pohjoiseen valtavalle kalliolouhokselle.

Eripariset henkilöt joutuvat venäläiseen sattuman sanelemaan tyyliin samaan junahyttiin. Lauran ja Ljohan maailmat eivät aluksi tahdo millään kohdata – muuten kuin juna-arjen pakosta. Ljoha on kova ryyppäämään, ja Laura koettaa säilyttää itsenäisen nuoren naisen roolinsa. Ljoha on selvästi se, joka aktiivisesti organisoi tapahtumia, ja Laura reagoi ja menee niihin vähän vastahakoisesti mukaan.

Laura (Seidi Haarla) ja venäläinen työmies Ljoha (Juri Borisov) tupakkatauolla ahtaassa junan välikössä.

Laura (Seidi Haarla) ja venäläinen työmies Ljoha (Juri Borisov) tupakkatauolla ahtaassa junan välikössä. Kuva: Sami Kuokkanen

Hytti nro 6 koettelee katsojaa, mutta kuitenkin lopulta palkitsevalla tavalla. Kerronta starttaa biletyskuvista Moskovassa ja ahtautuu pian reiluksi tunniksi Pietarin kautta Murmanskia kohti kolisevaan visuaalisesti aika köyhien tapahtumien junaan.

Katsojan palkinto tulee tunnin ja kahdenkymmenen minuutin jälkeen, kun juna on saapunut Murmanskiin. Huikea visuaalinen avaruus rävähtää valkokankaalle pian Murmanskin jälkeen, kun Jäämeren hyisen maiseman kylmä valo avautuu koko laajuudessaan myrskyisässä matkakohteessa.

Jäämeren äärellä Murmanskista koilliseen kuvatut viimeiset runsaat viisitoista minuuttia tuovat merimaiseman ankaruudessa mieleen taannoisen venäläisen elokuvan, Andrei Zvjagintsevin ohjaaman Leviathanin (2014). Kuosmanen kertookin, että Hytti nro 6:n loppukohtaukset on kuvattu lähes samoissa Teriberkan eli Turjanperän maisemissa kuin Leviathan.

Junakohtaukset on kuvattu elokuvantekoon vuokratussa venäläisessä junassa Pietarista Murmanskiin vievällä radalla.

Kuosmanen on hiljattain esitellyt elokuvansa Sotšin festivaalilla venäläisen elokuvan ammattilaisille. Hän on otettu, kun Hytti nro 6:ta oli tunnelmiltaan sanottu festivaalin venäläisimmäksi elokuvaksi.

Tarina
kuin sipulin
kuorimista

Kuosmanen sanoo, että elokuvaan luotu kontrasti ahtaan junamiljöön ja Jäämeren aavan rannan välillä laukaisee sen jännitteen, mistä elokuvan näennäisen päämäärättömässä tarinassa on kyse. Tarina kulkee kohti loppuaan – konkreettisen kerrottavan tyhjentyvään haihtumiseen luonnonvoimien väkevissä kuvissa.

– Elokuvassa, kuten draamassa, on tärkeää kontrastit. Se on keskeinen työkalu. Ei ole valoa ilman pimeyttä. Avara maisema ei tuntuisi miltään, jos sitä ennen ei olisi ahdasta. Kaikki tunteet syntyvät visuaalisista kontrasteista.

Hytti nro 6:n tarinaa voi kuvata sipulin kuorimiseksi. Kerros kerrokselta sipuli pienenee, ja lopulta käteen jää vain sipulin haju. Väkevä haju on kuitenkin tarinan olennaisin – kertomus ihmisistä, jotka löytävät toisensa. Tarina ei pääty romanssiin, mutta siinä on koskettavaa inhimillistä lämpöä.

Suomalainen opiskelija Laura matkustaa junalla Moskovasta Venäjän halki kohti pohjoista aina Murmanskiin asti.

Suomalainen opiskelija Laura matkustaa junalla Moskovasta Venäjän halki kohti pohjoista aina Murmanskiin asti. Kuva: Sami Kuokkanen

Kuosmanen korostaa, että tarina tuo esiin ihmisten samuutta, inhimillistä yhteisyyden kokemusta.

– Kirjassa ja elokuvassa on sama tunnelma, jonka ne jakavat. Jokin kaipauksen tuntu. Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia. Kirjassa on sellainen toistuva piirre, että kun asemalta lähdetään, niin menneet jäävät taakse. Elokuvassakin on sellainen vääjäämättömyys, että kuljetaan koko ajan kohti loppua. Molemmissa on sellaista laajempaa elämän metaforaa, että asioilla on loppu.

Elokuva puhuu
toiseuden kohtaamisesta

Kuosmanen rapsuttaa mietteliäästi nenävarttaan, kun häneltä kysyy, mitä hän haluaa elokuvallaan sanoa.

Hän väistää kysymystä mietteellään, ettei varsinaista sanomaa taida olla. Hän sanoo pyrkivänsä jakamaan katsojien kanssa samaa inhimillistä tunnelmaa.

Parhaimmillaan katsoja ja elokuva soivat samassa sävelessä.

Kuosmasen mukaan parhaiden elokuvien tarinat syntyvät katsojan päässä omankaltaisina kokemuksina. Lopputulokseen vaikuttavat katsojan oma panos, omat muistot ja oma käsitys ihmisyydestä.

– Parhaimmillaan tapahtuu niin, että katsoja ja elokuva soivat samassa sävelessä.

– Mutta jos nyt joku sanoman tynkä pitää löytää, niin se liittyy ihmisyyteen ja toiseuden kohtaamiseen. Niin kaukaisilta ja etäisiltä kuin ihmiset saattavat tuntua, niin loppuviimeksi enemmän asioita yhdistää meitä kuin erottaa.

Ennen ensi-iltaansa (29.10.) Hytti nro 6 on jo ehtinyt voittaa Cannesin Grand Prix’n ja on nyt asetettu Suomen Oscar-ehdokkaaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ilmakehä on valtavan laaja ja kaoottinen systeemi.

Näin pilvet kuolevat -dokumenttielokuva kertoo pilvien mahtavuudesta

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 
05

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään