Tiistaina julkaistun Aleksanteri-instituutin laajan raportin mukaan Suomi on varautunut puutteellisesti terrori-iskuun. Tohtorit Pekka Visuri ja Timo Hellenberg huomauttavat, että Suomen poikkeusolojen turvallisuusjärjestelyt nojautuvat edelleen liian paljon kylmän sodan ajoilta periytyvään kokonaismaanpuolustuksen ideaan.
Kokonaismaanpuolustusta on päivitetty 2000-luvulla, ja sen pohjalta on rakennettu ”yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia”.
Sekin perustuu tutkijoiden mukaan liian paljon kylmän sodan maailmaan, jossa puolustusvoimat, puolustusministeriö ja ulkoministeriö vastaavat ulkoa tulevan sotilaallisen uhkan välttämisestä ja torjunnasta. Vastaavasti poliisi, lääninhallitukset, pelastusviranomaiset ja sisäministeriö huolehtivat sisäisen turvallisuuden vaalimisesta.
Nykymaailmassa jako ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen on tutkijoiden mielestä ongelmallinen, ja jopa vaarallinen ajattelumalli, koska se voi johtaa yhteistyön ja tiedonkulun kangerteluun.
Visuri ja Hellenberg ehdottavat, että hallituksen yhteyteen olisi perustettava erillinen ”turvallisuusneuvosto” tai ”turvallisuuskomitea”. Siinä yhdistyisivät nykyinen puolustusminiteriön yhteydessä toimiva turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta. Sen tulisi toimia valtioneuvoston kanslian yhteydessä.
Visurin ja Hellenbergin mukaan puutteet Suomen turvallisuuskoneistossa ilmenisivät esimerkiksi, jos Itämerellä tapahtuisi matkustajalaivaan kohdistettu terrori-isku tai kaappaus.
Tällaisessa tilanteessa viranomaisten ja eri hallinnonalojen välinen tiedonkulku saattaisi muodostua ongelmaksi.
Vaikka terrori-isku Itämerellä on epätodennäköinen, siihen pitää tutkijoiden mielestä varautua. He huomauttavat, että terrorismi etsii jatkuvasti uusia väyliä, koska lentoliikenteen turvatarkastuksia on tiukennettu ja lentokonekaappaukset on tehty lähes mahdottomiksi.
uutiskirje 
