Etelä-Afrikan valtionsyyttäjä teki viime viikolla päätöksen lopettaa kaikki oikeustoimet ANC:n presidenttiehdokasta Jacob Zumaa vastaan. Päätös perustuu salaa tehtyyn nauhoitukseen, joka todistaa aikaisemman valtionsyyttäjän sotkeutuneen poliittiseen peliin. Päätöksessä ei kuitenkaan sanota Zuman olevan syytön häntä vastaan nostettuihin petos-, korruptio- ja rahanpesusyytteisiin.
Kun ANC ja Zuma sanovat päätöksen osoittavan demokratian toimivuuden Etelä-Afrikassa, oppositiopuolueet pitävät sitä häpeällisenä ja perustuslain vastaisena. Demokraattisen allianssin, DA:n puheenjohtaja Helen Zille on viemässä asian siviilikanteena korkeimpaan oikeuteen.
Ruma
vaalitaistelu
Tammikuun alussa virallisesti alkanut vaalitaistelu on sisältänyt väkivaltaa, vaalitilaisuuksien häirintää ja henkilöihin kohdistuvaa loanheittoa. Viisi poliitikkoa on tapettu, neljä heistä KwaZulu-Natalissa, jossa ANC:n ja Inkatha Freedom Partyn, IFP:n jäsenet ovat ottaneet yhteen.
ANC:n kannattajat ovat estäneet puolueesta eronneen Congress of Peoplen, Copen kannattajia pitämästä vaalitilaisuuksiaan. Maan itsenäinen vaaliviranomainen on ilmoittanut kirjanneensa 40 välikohtausta huhtikuun 13. päivään mennessä.
Poliittisten vastustajien herjaamisen lisäksi erityisesti Zuma on hyökännyt eteläafrikkalaista ja myös ulkomaista mediaa vastaan, jonka hän sanoo entisen presidentti Thabo Mbekin kannattajien lisäksi olevan syynä saamiinsa syytteisiin. Zuma on haastamassa oikeuteen mm. englantilaisen Guardian-lehden. Hänellä on oikeusjuttu meneillään myös maan tunnetuinta pilapiirtäjää ja Sunday Times-lehteä vastaan.
Gallup-ennusteiden mukaan ANC tulee säilyttämään helposti suurimman puolueen asemansa. Jännitys kohdistuu vain siihen, säilyttääkö puolue noin 70 prosentin eli kahden kolmasosan enemmistön parlamentissa.
Tutkimusten mukaan ANC olisi menettämässä neljä-viisi prosenttia vuoden 2004 vaalien kannatuksestaan, mutta tutkimuksen tekoaikana ei vielä tiedetty valtionsyyttäjän Zumaa koskevasta päätöksestä. Sen ei kuitenkaan uskota paljoa vaikuttavan tuloksiin.
Cope myöhästyi
lähdössä
Maan virallisen oppositiopuolueen, ensisijaisesti valkoihoisia edustavan DA:n ennustetaan saavan 12–14 prosenttia parlamentin paikoista ja uuden Copen 8–10 prosenttia. Jotkut ennustavat Copen kannatuksen jäävän vain jopa viiteen prosenttiin.
KwaZulu-Natalissa toimiva IFP saattaa parhaimmillaan saada kahdeksan prosentin kannatuksen ja muut parlamentissa olevat puolueet yhden, kahden prosentin osuuden.
Valtavan julkisuuden saattelemana perustetun Copen uskottiin aluksi tulevan varteenotettavaksi haastajaksi Etelä-Afrikan puoluekenttään. Puolue on kuitenkin sittemmin ollut aika näkymätön. Puolue sanoo jäsenmääräkseen noin 500 000, mutta sillä ei ole toimivaa puolueorganisaatiota.
Vasta noin kolmen kuukauden ikäisen puolueen on ollut mahdotonta ponkaista pystyviä kenttätyöntekijöitä kiertämään esimerkiksi maaseudulle. Copin vaalimainonta myöhästyi ratkaisevasti, koska puolueen sisällä riideltiin sekä presidenttiehdokkaasta että maakuntien pääministeriehdokkaista. Myös rahasta tuntuu olevan pulaa.
Cope valitsi presidenttiehdokkaakseen Metodistikirkon arvostetun entisen arkkipiispan Mvume Dandalan, jolla ei ollut mitään yhteyksiä politiikkaan. Hänet valittiin edustamaan puolueen korkeaa moraalia, sillä puolue on erityisen voimakkaasti nostanut korruption ja muut moraalin vastaiset toimet vaalitaistelunsa kärkeen.
Ystävällinen Dandala ei kuitenkaan sovi samaan seuraan populistisen Zuman kanssa ja on jäänyt auttamatta näkymättömäksi kovakielisessä kampanjassa.
Oppositio
yhteistyöhön?
Copen tulevaisuus riippuu siitä, onnistuuko se saamaan yhtään edustajaa parlamenttiin ja onnistuuko se rakentamaan todellisen puolueorganisaation seuraavan viiden vuoden aikana. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2014 ja sinne tähtää myös Demokraattinen Allianssi.
DA:n uusi puheenjohtaja Helen Zille on tietoisesti muuttanut puolueen politiikkaa mustien afrikkalaisten suuntaan. DA uskoo saavansa enemmistön Länsi-Kapin maakunnan parlamenttiin, sillä valtakunnallisten vaalien kanssa samanaikaisesti käydään myös maakuntavaalit.
Länsi-Kapissa asuva suuri värillisten kansanryhmä äänestää jo DA:ta, mutta Zille käy ”tanssikurssia” myös afrikkalaisten kanssa. Heitä on puolueen ehdokkaina molemmissa vaaleissa ja heitä on myös puolueorganisaation merkittävillä paikoilla.
Mielenkiintoinen tulevaisuuden näkymä on myös mahdollinen DA:n ja Copen yhteistyö. Zillella on kokemuksia hallituskoalitiosta Kapkaupungissa, jonka pormestari hän on. Jotkut politiikan asiantuntijat näkevät edessään jopa puolueiden yhdistymisen, josta kumpikaan puolue ei tietysti ole puhunut sanaakaan.
Olipa yhteistyön muoto mikä hyvänsä, se voisi tulevaisuudessa luoda pohjan todelliselle ANC:n vaihtoehdolle, mahdollisesti jopa kahden puolueen järjestelmälle Etelä-Afrikassa.
Puolueet samojen
ongelmien edessä
Tuntien Etelä-Afrikan ongelmat ei ole vaikeaa ymmärtää, että puolueiden vaaliohjelmat keskittyvät samoihin asioihin. Työttömyyden ja köyhyyden vähentäminen ovat kaikkien puolueiden ensimmäisiä tavoitteita, menetelmät vain poikkeavat jonkin verran toisistaan. DA:ta lukuun ottamatta kaikki painottavat valtion suurta osuutta työllistämisessä. DA parantaisi työllisyyttä yrittäjiä tukemalla.
Koulutus, rikollisuus, terveydenhoito, korruptio ja maanjakokysymys ovat muita keskeisiä vaaliteemoja. Suurimpia lupauksia antaa ANC, joka mm. nostaisi lapsilisien ikärajan 18 vuoteen ja perustaisi kaikkia kattavan sairasvakuutuksen.
Ensi keskiviikkona valittava uusi parlamentti valitsee Etelä-Afrikan uuden presidentin keskuudestaan toukokuussa. Vain ihme voi estää Jacob Zuman nousemisen seuraavaksi viideksi vuodeksi maan presidentiksi.
uutiskirje 