Kontiolahti haki Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa ampumahiihdon MM-kisoja 2015. Kansainvälisen lajiliiton IBU:n kongressissa Pietarissa syksyllä 2010 Kontiolahti voitti Oslon Holmenkollenin tiukassa äänestyksessä.
Ampumahiihtokeskuksen rakentaminen alkoi 1980-luvun lopulla. Se sijaitsee ensi vuoden lopussa lakkautettavan varuskunnan harjoitusalueella, ja ilman varuskuntaa ja siellä työskennelleitä lajiaktiiveja koko keskusta tuskin olisi. Kunta maksaa alueesta vuokraa valtion liikelaitoksille, Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille.
Kontiolahti on investoinut keskukseen nykyrahassa useita miljoonia euroja. Vuotuiset käyttökulut ovat viime vuosina olleet 200 000–270 000 euroa. Lisäksi kunta tukee erikseen tapahtumien järjestelyjä. Esimerkiksi tänä vuonna yhteensä noin 70 000 eurolla.
Taloudellinen hyöty kisaturisteista valuu Joensuun liike-elämälle.
Kahden miljoonan investoinnit
Paikkaa isännän ottein hallitseva Kontiolahden Urheilijat on myös investoinut keskukseen ja sen yhteydessä toimivaan kunnan ja seuran yhteiseen Joensuun Seudun Jäähdytetty Latu -yhtiöön, tosin murusia verrattuna kuntaan.
MM 2015 -hakuprosessi maksoi noin 200 000 euroa. Kumppanit, Joensuu ja maakuntaliitto, osallistuivat siihen muutamilla kymppitonneilla. Ennestään IBU:n A-luokituksen omannutta ampumahiihtokeskusta luvattiin ehostaa.
Samalla selvisi, että IBU:n tai oikeammin sen sponsorien ja kansainvälisten TV-yhtiöiden tarpeet tarkoittavat kahden miljoonan euron investointiohjelmaa. Kunnan osuus on kolmannes, kolmannes on luvattu veikkausvoittovaroista valtion avustuksena ja kolmannesta on selitetty ”ulkopuoliseksi rahoitukseksi”, vaikka kyse on maakuntaliiton EU-hankkeista, Brysselin kautta kierrätetyistä verovaroista.
IBU:n tahto ilmenee muun muassa siinä, että suurin yksittäinen euronielu on stadionin ja latuverkon osan valaistuksen uusiminen iltakilpailujen televisiointikelpoiseksi. Muita tarpeita ovat kunnan teknisen johtajan Eero Pölösen mukaan katsomokapasiteetin sekä toimisto- , kokous- ja huoltotilojen lisääminen.
Valtuutetun paimennettiin ruotuun
Ennen 2015 MM-kisahakemusta Kontiolahden päättäjät ovat varsin yksituumaisesti rahoittaneet ampumahiihtokeskusta. Kritiikkiä on pitänyt yllä lähinnä valtuutettu Martti Seeslahti (vas). Napinaa on toki ollut, mutta se on vaiennettu isoissa demarien ja keskustan ryhmissä.
Syksyllä 2010 heikkenevän kuntatalouden oloissa arvostelu keskuksen rahoitusta vastaan yleistyi aina kokoomuksen ryhmään saakka. Budjettikokouksessa valtuuston niukka enemmistö leikkasi kuntasuunnitelmaan merkityn yhteensä 900 000 euron määrärahan 420 000 euroon.
Se ei käynyt IBU:lle eikä Kontiolahden Urheilijoille. Iso juntta polkaistiin käyntiin. Valtuutetuille annettiin ymmärtää, että kisat peruuntuvat ja koko paikan maine menetetään. Lopputulos oli, että valtuuston niukka enemmistö palautti lähes koko leikatun summan kuntasuunnitelmaan.
Esimerkiksi vihreille riitti ponsi, että keskuksessa käytetään jatkossa vihreää sähköä.
Lisää velkaa kunnalle
– Kyse on ammattilaisurheilun tukemisesta. Ei kunta tue muitakaan ammatinharjoittajia. Taloudellinen hyöty kisaturisteista valuu Joensuun liike-elämälle, Kontiolahteen jää vain kulut. Imagohyötyä varmaan on, mutta kallista, sanoo Seeslahti ja on sitä mieltä, ettei keskuksen rahoitus kuulu kunnan tehtäviin.
– Ah-keskuksen rahoitus lisää velkataakkaa. Jo nyt meillä on velkaa noin 2 800 euroa asukasta kohti, maakunnan korkein.
Seeslahden mukaan valtuutetuille ei kerrottu ennen 2015 kisojen hakua, mitä lysti tulee maksamaan. Teknisen johtajan Eero Pölösen mukaan asia oli esillä kunnanhallituksessa, ja tiedon olisi sieltä pitänyt välittyä valtuutetuille.
Kunnan talousahdinko syvenee lähivuosina. Varuskunnan ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautus vie suoraan yli 300 työpaikkaa, epäsuorasti viitisen sataa. Verotulomenetyksiä sottaillaan miljooniksi.
Laajemmin arvokisojen kustannuksista ja liikuntapaikkarakentamisesta kerrottiin 24.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
