Akavalaisten neuvottelujärjestöjen puheenjohtajat Olli Luukkainen ja Pertti Porokari paheksuvat, että keskustelu työurien pidentämisestä on jämähtänyt kapea-alaiseen väittelyyn siitä, pitäisikö eläkeiän alarajaa nostaa, ja jos nostetaan, koska ja kuinka paljon.
– On puututtava muun muassa nuorten opiskeluaikoihin, työllistymisnopeuteen, työhyvinvointiin ja todelliseen työelämästä poistumisikään, Luukkainen ja Porokari toteavat.
Heidän mielestään keskeinen työmarkkinoiden ja työurien pituuteen vaikuttava ongelma on työnantajien keskuuteen levinnyt innostus saneerata 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä ulos työmarkkinoilta. Tällaista kokenutta ja osaavaa työvoimareserviä on Suomessa jo lähes satatuhatta.
– Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanominen on työnantajille tällä hetkellä liian helppoa ja halpaa. 55-vuotiaiden irtisanomissuojan parantaminen on varteenotettava keino pidentää työuria. Jos työuran loppupäässä kevennettäisiin työnantajan maksamia palkan sivukuluja, se voisi kannustaa työnantajia pitämään työntekijöitä pidempään töissä, Porokari ja Luukkainen sanovat.
Työntekijät eivät jaksa
Runsaat sairauslomapäivät ja sairauden tai työuupumisen takia kesken kaiken päättyvät työurat kertovat heidän mukaansa omaa karua kieltään suomalaisen työelämän joustamattomuuteen, johtamiseen ja työn määrän mitoitukseen liittyvistä ongelmista.
– On turha kuvitella nykyisten 30–40-vuotiaiden jaksavan pakertavan työelämässä lähes 70-vuotiaiksi nykyisellä työtahdilla. Kaiken kaikkiaan joustoa työaikoihin ja työmäärään tarvitaan. Siksi vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen säilyttäminen ovat välttämättömiä jatkossakin, he toteavat.
Työurien pituuteen vaikuttaa myös työurien aloitusikä. Jos noin viidennes alle 30-vuotiaista on jatkuvasti vailla töitä, työuria on vaikea kestävällä tavalla pidentää. Luukkainen ja Porokari korostavat, että nuorten työllisyysaste on saatava nopeasti paremmaksi.
Uusia työpaikkoja rajapinnoille
Luukkainen ja Porokari korostavat, että nimenomaan korkeasti koulutettujen osaamisen ja työmotivaation kautta syntyy yhä suurempi osa myös suomalaisista työpaikoista.
– Tämä on otettava johtavaksi periaatteeksi opintopaikkojen uudelleen suuntaamisessa, erityisesti ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ja yliopistosektorin kehittämisessä. Uudet työpaikat syntyvät yhä enemmän perinteisten toimialojen uusille rajapinnoille.
Porokari on YTN:n ja Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja. JUKOn puheenjohtaja Luukkainen on myös Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja.
uutiskirje 
